Oma raha mahdollistaa valintoja. Miten rahasta puhutaan perheissä? Kuinka tärkeää on jokaiselle naiselle Suomessa ja Malawissa, että on omaa rahaa? Studiossa vieraina Väestöliiton Laura Lipsanen ja Sanna Kotiranta. Jakso on osa ulkoministeriön rahoittamaa kehitysviestintä- ja globaalikasvatushanketta, jota Väestöliitto ja Marttaliitto toteuttavat yhteistyössä. Jakso on mahdollistettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. Jakson tekstiversion löydät täältä.
Oma raha mahdollistaa valintoja. Miten rahasta puhutaan perheissä? Kuinka tärkeää on jokaiselle naiselle Suomessa ja Malawissa, että on omaa rahaa? Studiossa vieraina Väestöliiton Laura Lipsanen ja Sanna Kotiranta. Jakso on osa ulkoministeriön rahoittamaa kehitysviestintä- ja globaalikasvatushanketta, jota Väestöliitto ja Marttaliitto toteuttavat yhteistyössä. Jakso on mahdollistettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. Jakson tekstiversion löydät täältä.
Maija
Moikka. Pistetäänpäs ruletti pyörimään ja rahat pöytään. Eli keksikää seuraavaksi synonyymejä sanalle raha. Salka saa aloittaa.
Salka
Kahisevaa, hynää, hilloa, massia, pätäkkää...
Emmi
Apua tuli niin monta ettei enää irtoa mitään. Helyy. Voiko niin sanoa? Helyt taskussa!
Maija
Tuohi, Nappula. Joo. Raha. Tänään puhutaan siis rahasta. Erityisesti rahasta naisten näkäkulmasta mutta myös perheen näkökulmasta. Sen takia aloitan seuraavan kysymyksen. Emmi, onko teillä miten raha-asiat pohdittu? Onko teillä omat rahat, omat naisen rahat vai onko perheen rahat, vai miten teillä on mietittty raha-asiat?
Emmi
No, kyllä meillä on omat rahat. On vaikea kysymys! Meillä on omat rahat, mutta me suhtaudutaan niihin ehkä kuitenkin yhteisenä. Me emme laske jokaista penniä että kumpi käy kaupassa ja niitä ei absoluuttisesti tasata, tiedän että toiset tekee niinkin. Me emme ole siihen jaksaneet ryhtyä emmekä kokeneet tarpeelliseksi. Mutta sillai meillä on omat rahat että molemmilla on omat tulot jotka tulee omille tileille ja sitten niillä tehdään yhteisiä ja omia hankintoja.
Maija
Mites teillä Salka?
Salka
Joo, kyllä meillä on pääsääntöisesti yhteiset rahat. Juuri kuten Emmi sanoi, emme ole kokeneet tarpeelliseksi kaikkia laskea, mutta toki kummankin tulot menee omille tileille mutta niistä aika pian siirretään yhteiselle tilille mistä sitten isommat laskut maksetaan. Mutta kyllä, tämä on sellainen kysymys mikä on hyvin eri tavoin eri perheissä hoidettu. Miten teillä Maija?
Maija
Meillä on aika samalla tavalla. Meillä on myöskin perheessä tuloeroja, niin siksi meillä on prosentuaalinen näkökulma siihen. Se joka tienaa enemmän niin maksaa myös vähän enemmän.
Mutta ollaan mietitty kuitenkin järjestelmää lasten myötä luotaessa, että esimerkiksi miten käytetään lapsilisää niin että systeemi on reilu molemmille. Tänä vuonna ajateltiin niin, että katsotaan se mihin oikeastaan rahaa menee ja kuinka paljon, ja se ei ollutkaan ihan yksinkertaista katsoa vuosi taaksepäin.
Menoja oli mennyt eri tileiltä, luottokortilta, juoksevien menojen tililtä, ja meillä on vielä yhteinen talouskassa josta tehdään ruokaostokset ja kuukausimenot mitä asumiseen menee – niin ei ollut ihan yksinkertaista. Ja itseasiassa se projekti jäi kesken. Tämän jakson jälkeen aion palataan aiheeseen. Mä olen aina pitänyt tärkeänä, että on myös omaa rahaa. Josta minä saan päättää mitä hankintoja teen.
Salka
Juuri mietin, että oma raha ja se miten sitä saa käyttää, en osaa ajatella sitä koska omat varsinaisiin hankintoihin liittyvät henkilökohtaiset tarpeet on vähäisiä. Enemmän minulle merkitsee että on omaa aikaa jolla saan tehdä mitä haluan. Mutta voi myös ajatella että aika on rahaa. Voisi sitäkin ehkä jollain tavalla mitata sen arvoa, mutta en ole halunnut tällaiseen lähteä. Se talouden suunnittelu ja sen selvittäminen mihin rahaa menee ja mistä sitä tulee, on tosi hyödyllistä.
Siihen me martat halutaan kannustaa ja siihen on hyviä verkkopohjaisia apuvälineitä, esimerkiksi penno.fi jossa pystyy omia tuloja ja menoja seuraamaan. Sieltä on helpompi arvioida jos haluaa johonkin isompaan hankintaan säästää, niin mistä se olisi mahdollista.
Maija
Onko teillä Emmi säästökohteita?
Emmi
Kyllä, mutta meillä on myös epämääräisiä säästökohteita. Säästämme ilman että säästämme johonkin tiettyyn asiaan. Joskus varmasti tulee sellainen konkreettinen kohde, mutta tällä hetkellä säästämme vain jotain tulevaisuutta varten.
Haluan palata äskeiseen: voiko tästä vetää yhteen että olkoon omat tai yhteiset rahat, ollaan tietysti yhtä mieltä että naisilla on omaa rahaa, mutta eikö niin että tärkeintä on että siitä perheessä voidaan keskustella? Että on kummallekin selvää millä tavalla omia tai yhteisiä rahoja käytetään. Että pelisäännöt on sovittu. Mistä tuli mieleen, meillä on aika pienet lapset, ja lasten kanssa tosi vähän puhutaan rahasta. Ehkä sellaisissa tilanteissa kun he toivoo jotain uutta niin siitä keskustellaan että miksi kaikkea ei voi saada – toki raha on vain yksi syy siihen että miksi kaikkea uutta ei osteta. Mutta teillä on isommat lapset- puhutteko lasten kanssa rahasta?
Maija
Puhutaan. Ja itseasiassa meillä on 10- ja 6-vuotiaat niin hieman eri tavalla. Kyllä meillä on tullut sitten kun niistä on puhuttu sitä ajatusta, että “onko meillä äiti rahaa tähän”. Ja sen selittäminen että meillä on kyllä rahaa tähän, mutta meillä ei ole tarvetta, on ollut joskus hankala selittää. Miten selittää että me voidaan ajatella näin tai tehdä noin. Kysyin säästämisestä niin meillä säästetään putkiremonttia varten, ja siitä en halua lasten kanssa puhua, että meille on tulossa tällainen iso meno tulossa, ettei siitä tule pelottava asia. Haluan että säästäminen ei ole pelottavana vaan jonain joka mahdollistaa jotain hyvää ja kivaa. Uudet putket kerrostalossa eivät ole sellaisia. Mutta esimerkiksi yhteinen retki varmasti on.
Mutta ihan siitä lähtien kun meillä on ymmärretty numeroita ja pohdittu sitä mikä on 20 sentin arvo tai mikä on euron arvo, ja miksi Aku Ankan takakannessa myydään lakanoita jotka maksaa 49,90 onko se paljon vai onko se vähän. Toki siitä tarpeesta lähdetään. Mihin sitä rahaa tarvitaan?
Salka
Toi oli hyvä pointti, että faktisesti johonkin asiaan on rahaa ja sitä on lapselle vaikea selittää. Että meillä on rahaa, mutta ei osteta tätä jostain muusta syystä. Tätä voi olla vaikea hyväksyä. Kun ei halua kaikkea maailmantuskaa kaataa lapsen harteille.
Koen tämän todella haastavaksi keskustella, koska itse olen kasvanut syvässä lamassa jossa ei ollut oikeasti rahaa eikä mitään, ei ollut lupaa edes haaveilla tai pyytää ja olen tähän kasvanut, ja se on edelleen minulle normaalia. En mä oikeastaan osta mitään turhaa. Se tuntuu merkitykselliseltä sen kautta että on hyvin nuorena tullut ympäristöherätys ja se on antanut sille toisenlaisen perusteen, että miksi näin on myös järkevää toimia ympäristösyistä.
Tässä ajassa kun kaikkea on niin paljon ja yltäkyllin ja tiettyjen hyödykkeiden kuten vaatteiden hinta suhteessa ihmisten keskimääräiseen tulotasoon on laskenut niin paljon että niillä ei ole enää niin paljon samanlaista arvoa kuin aikaisemmin, niin kyllä tämä on aika haastavaa myöskin kasvatuksellinen asia. Tätä on tullut paljon pohdittua.
Maija
On. Mä oon ihan samaa mieltä ja omassa elämässäkin lamalla on ollut se vaikutuksensa ja merkityksensä, ja ehkä tässä elämänkokemusta on karttunut ja ymmärrys siitä että yhteiskunta ei ole aina ihan samanlainen meille kaikille, ja että eletään suomessa erilaisessa asemassa ja varsinkin globaalisti hyvin erilaisessa asemassa. Mutta se että naiset on kuitenkin tienanneet yllättävän pitkän aikaa mutta meillä esimerkiksi isoäitini ei tienannut ja oli täysin riippuvainen perheestään ja omasta miehestään. Ei ollut mahdollisuutta valita, koska talous oli kiinnitetty perheeseen. Nämä on sellaisia asioita joita oma äitini on halunnut vahvistaa itsenäisyyttään, että on sekä koulutus että omat rahat. Itsenäisyys on mahdollistuu tässä.
Salka
Kyllä, naisen omat tulot ja työt antaa mahdollisuuden valintojen tekemiseen ja itsenäisyyteen. Erittäin tärkeää.
Maija
Mulle kävi niin, että sain pienen perinnön. Sen jälkeen rupesin miettimään että nyt sitä rahaa on enemmän kuin olin tottunut ja enemmän kuin perheessä oli totuttu käyttämään, ja jäin pohtimaan, että miten siitä olisi eniten hyötyä. Ei siis hyötyä niin että miten saan sen sijoitettua niin että se kasvaa, vaan jos ajattelen omia lapsia ja toivottavasti joskus lastenlapsia, että miten tästä maailmasta tehtäisiin rahalla parempi paikka. Onks teillä ollut mahdollisuus laittaa sillä lailla rahaa säästöön ajatella tällaisia valintoja?
Emmi
Kyllä on ollut, pienessä mittakaavassa. Esimerkiksi mitä sijoittamiseen tulee, niin tämä on ollut aika iso keskustelu että mihin Salkakin viittasi että mikä on se tuska maailman tilasta, että mihin niitä rahoja laittaa. Kyllä sitä on joutunut pohtimaan. Että voiko sijoittaa vastuullisestit ja sitä kautta mahdollistaa jotain muutosta maailmassa. On näitä tullut pohdittua.
Salka
Itse ajattelen, että kun siinä vaiheessa kun on varaa että perustarpeet on tyydytetty, silloin voi tehdä valintoja ja ainakin välttää sellaisia tuotteita ja hankintoja joiden vastuullisuudesta ei ole takeita. Jos on kovin vähän varaa niin sulla ei ole mahdollisuutta valita vastuullista tuotetta. Mutta jos on mahdollisuus valita, niin kyllä se on sitten velvollisuus tehdä vastuullisia valintoja. Ne myös auttaa muuttamaan markkinaa vastuullisemmaksi vähitellen.
Emmi
Tuo ei välttämättä liity säästämiseen tai sellaiseen. Itse en ajattele että tuo on edes ylimääräistä rahaa, vaan jos on mahdollisuus tehdä valintoja niin ei osta vaikkapa kaikista halvinta vaatetta joka ehkä ei kestä niin paljon, vaan ostaa vastuullisemmin tuotetun ja pitkäikäisemmän tuotteen. Siinähän tekee koko ajan hyvää. Ehkä sille itsekin osaan antaa paremman arvon, eli se että valitsee laittaa rahaa tuon tyyppiseen niin silloin ostaa koko ajan parempaa maailmaa. Mutta toki näissä koen että se on tosi vaikeaa arvottaa ja selvittää tuotteen eettisyyttä ja vastuullisuutta. Siihenkin liittyy monia haasteita.
Maija
Kyllä. itse myös näen, että se on sitä arjen valintoja. Ruokaostoksia, vaatevalintoja, ja kyllä nyt itseasiassa tässä kun on ollut Martoissa töissä ja tutustunut tähän erilaiseen tapaan tehdä hyvää Suomen rajojen ulkopuolella, niin meidän mattohankinta tehtiin sillä perusteella että tiesin että on sellainen kutomo jossa työllistetään naisia ja se tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella ja sen pitäisi olla hyvin vastuullisesti ja kestävästi tuotettu ja vitsit että kun se matto 8 viikon jälkeen tuli meille, niin olipa erilainen fiilis. Siinä oli vielä se odotusaika, ja sitten se ajatus siitä että mä oon tehnyt hankinnalla jotain hyvää ja hankinta oli tarpeellinen, niin… siinä mielessä ajattelen tästä kuluttamisesta ja omien varojen käytöstä on ihana jos siitä pystyy myös tuomaan mielihyvää. Eihän sitä kuluttamista voi pitää aina sellaisena niin ristiriitaisena ja ahdistavana asiana. Toivottavasti ainakin.
Emmi
Joo. Ihana kun sanoit ettei aina tulis huono omatunto. Sitähän voi monella tavalla miettiä. Ehkä se omatunto on myös hyvä ohjaamaan omaa tekemistä, että myös tällä rahalla johtaminen jos se on mahdollista, niin omasta mielestä tärkeisiin ja hyviin kohteisiin niin se on myös yksi vaihtoehto, eikö vaan? Oletteko lahjoittaneet jotain?
Salka
Kyllä. Säännöllisesti lahjoitan tietyille järjestöille, ja koen myös että tämä on aihe josta on hyvä lasten kanssa keskustella. Olin hyvilläni että lasten koulussa oli nälkäpäiväkeräys ja sai antaa lapselle kolikon kouluun laitettavaksi sinne purkkiin, se oli luontevaa ja siitä alkaa keskustella tästä asiasta. Hirveän tärkeä aihe.
Maija
On, ja itse asiassa rahan näkeminen ja sen laittaminen sinne keräyslippaaseen niin se on mun mielestä ollut sellainen mitä on ollut hieno olla mahdollistamassa vaikka vanhempana lasten kanssa, että saa laittaa. Ja yleensä kun siinä on vielä toinen ihminen joka kiittää siitä, niin siinä tulee sellainen hyvä ajatus siitä, että omasta hyvyydestä ja hyvinvoinnista voi lahjoittaa myös muille. Ehkä konkreettisesti myös tulee että lahjoitetaan vaikka pieneksi jääneitä vaatteita, mutta siihen ei tule samanlaista ehkä ihan kuin kolikkoon.
Emmi
Mutta onhan se ihanaa kun maijan tyttären vaatteet tulee meille. Se on myös lapsille ihanaa, vaikka meidän lapset on tavanneet kerran tai kaksi. Silti meidän lapsi puhuu usein nimeltä että nämä vaatteet ja hänen ja hänen, että se on tosi merkityksellistä. Omille lapsille on normaalia että ne on jonkun vanhat, kuin että ne olisi ostettu uusina. Ehdottomasti siinä tulee tuo sama, ihanasti.
Maija
Sellainen jakaminen. Martoilla lokakuu on puurokuu ja se Meillä tarkoittaa sitä että keitetään puuroa ja syödään puuroa mutta erityisesti keskustellaan puuron äärellä ja muistutetaan siitä, että maailma on hyvin samanlainen ihan joka paikassa. Nimittäin puuro on sellainen mitä syödään myöskin lähes jokaisessa ruokakulttuurissa.
Puurokuu, lokakuu, on meidän kansainvälisen toiminnan kuukausi ja silloin martat kannustaa lahjoittamaan rahaa meidän kansainväliseen työhön Malawissa ja Etiopiassa. Meillä itseasiassa on kauppakeskuskyselyn jälkeen on täällä upeat vieraat keskustelemassa näistä aiheista.
Kävin kauppakeskuksen liepeillä kyselemässä suomalaisilta mihin hyvään tarkoitukseen he laittavat rahaa. Käydään kuuntelemassa vastauksia!
Moikka! Saako kysyä sulta yhden kysymykse,
Haastateltava 1
Joo saa.
Maija
Mihin hyvään tarkoitukseen tai hyvätekeväisyyteen olet lahjoittanut viimeisen vuoden aikana rahaa, vai oletko?
Haastateltava 1
No en viimeisen vuoden aikana ole, mutta viimeksi ehkä nuorten mielenterveyteen liittyviin asioihin.
Maija
Onks sulla jotain muita tapoja tehdä hyvää?
Haastateltava 1
Ei suoranaisesti tuu mieleen, sellaiset arkiset asiat mitä nyt arjessa voi tehdä.
Haastateltava 2
Mulla on kummilapsi Perussa. Ja lahjoitan Suomen Punaiselle Ristille. Hetkinen, sittem on se on joku saimaannorppajuttu, ja mitäs vielä. Pelastakaa lapset ry. ainakin.
Haastateltava 3
Joo, olen säännöllinen lahjoittaja. Unicefille ja sitten, mitäköhän tähän lasketaan?
Maija
Kaikki lasketaan.
Luonnonsuojeluun, ja sitten mulla on kaksi kummilasta pienemmän järjestön kautta.
Haastateltava 4
Lasketaanko nenäpäivä?
Maija
Kyllä lasketaan.
Haastateltava 4
Sinne olen ehkä lahjoittanut kyllä.
Maija
Tuliko lahjoituspyyntö tekstiviestillä vai miten kekit?
Haastateltava 4
Joo, tekstiviestillä.
Maija
Kiitos.
Martat ovat tehneet Afrikassa neuvontaa ja yli 40 vuotta. sitä ei koskaan tehdä yksin vaan aina yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Meille tärkeintä on ne kontaktit siellä paikallisten toimijoiden kanssa ja tiivis yhteistyö suomessa. Martat ja Väestöliitto toimivat yhdessä Malawissa. Ja meillä on tänään studiossa vieraana Väestöliiton Laura Lipsanen ja Sanna Kotiranta.
Ja tänään me jutellaan siitä, miten yhteistyö naisten aseman parantamiseksi on. Mitä se on ja mitä vaikutusta sillä on että naisilla on sitä omaa rahaa?
Laura, kertoisitko sä mitä oikeastaan Malawissa tapahtuu meidän yhteistyössä ?
Laura
Hei kiitoksia. Kerron siitä oikein mielelläni. Me ollaan Marttojen kanssa tehty yhteistyötä ja vuodesta 2017 lähtien. Ja Väestöliitto on ollut Malawissa vuodesta 1999. Eli meillä on siellä pitkä historia seksuaalioikeuksien edistämisessä. Mutta vuoden 2016 paikkeilla alkoi tulla aika ilmeiseksi että me tarvitaan lisää asiantuntemusta siihen, miten naisia voimaannutetaan taloudellisesti.
Siihen vaiheeseen me saatiin yhteistyökumppaniksi Marttaliitto. Ja me ollaan siellä yhdessä paikallisen kansalaisjärjestön kanssa nyt jo viidettä vuotta voimaannutettu naisia taloudellisesti ja tuettu heidän omia toimeentuloryhmiään ja siinä ohessa tarjottu tietoutta ravitsemuksesta, ravinnon merkityksestä, omien keittiöpuutarhojen perustamisesta, miten niitä pidetään elinvoimaisena ja millaisia eri toimeentulomahdollisuuksia naiset joko yksin tai toimeentuloryhmissä voi muodostaa.
Maija
Onpa kiinnostavaa. Ja tosi käytännönläheistä! Kertoisitko Sanna miten naisten asemaan vaikuttaa se, että saa tietoa näistä asioista ja siitä että naisella mahdollisesti on omaa rahaa?
Sanna
Joo, kerron mielelläni. Laitetaan vähän mutkia suoraksi tähän alkuun. Kun naisella on omaa rahaa, hänellä on myös omaa päätäntävaltaa siitä mihin rahoja käytetään. Tätä kautta tulee yleisesti naisen päätöksenteko: nainen voi päättää enemmän mitä perheessä tapahtuu.
Kun esimerkiksi puhutaan paljon seksuaalioikeuksista, oma raha vaikuttaa myös niin että nainen pystyy päättämään ehkäisyn käytöstä ja lasten määrästä. Sitten kun mennään eteenpäin, kun nainen pystyy päättämään perheessä asioista, niin naisten rooli yhteisössä vahvistuu ja pääsevät esimerkiksi johtaviin tehtäviin.
Pakko sanoa, että vaikka kehittyvissä maissa nämä sukupuoliroolit ovat olleet aina samanlaiset, ja kun nämä roolit alkavat muuttua niin totta kai siinä saattaa tulla kitkaa ja vastuusta. Mutta totta kai pitkällä aikavälillä hyödyt ovat isot.
Maija
Ehkä se mikä ymmärrys mulla on kehitysyhteistyöhankkeista on, että mitään ei tapahdu viikossa, kuukaudessa tai vuodessa, vaan nämä on pitkiä pitkiä projekteja jossa muokataan ajatusmaailmaa ja asenteita.
Tästä taloudellisesta voimaannuttamisesta: sitä on tehty pitkään, niin minkälaisia tuloksia siellä on saatu?
Laura
No, hitaasti mutta varmasti kyllä alettiin nähdä tosi mahtavia vaikutuksia. Se mitä te keskustelitte aikaisemmin, että kun naisella on ylimääräistä rahaa, niin se avaa uudenlaisia valinnan mahdollisuuksia. Siinä missä suomalaisessa kontekstissa voidaan pohtia että sijoittaako rahan vaikkapa eettisesti tai lahjoittaako sen hyväntekeväisyyteen, niin Malawissa ylimääräinen raha näyttäytyy hyvin erilaisena koska Malawi on kuitenkin yksi maailman köyhimmistä maista ja naiset siellä elää hyvin pienillä tuloilla epävirallisen talouden puolella ja suurin osa naisista saa toimeentulonsa maataloudesta. Hyvin pienimuotoisesta pienviljelystä.
Sitten kun me ollaan Marttaliiton asiantuntemuksella saatu hyödynnettyä tätä naisten osaamista maataloustuotteiden parissa ja ollaan saatu heidän omaa osaamista nousemaan siitä, että “hei mähän voi hyödyntää tätä osaamista vaikka tämän sipulin ja rypsin viljelyssä ja mä saan tästä ylimääräistä tuloa perheelle” niin sillä on ollut meidän tapaamien naisten elämässä tosi mullistavia vaikutuksia. Sitten kun tiedetään globaalin talouden tasolta että naiset käyttää omaa rahaa hyvin eri lailla kuin miehet, eli jos nainen ansaitsee dollarin niin käyttää 90 senttiä oman perheen lasten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perheen hyvinvointiin. Siinä missä tutkimusten mukaan siitä dollarista miehet käyttää noin 60 senttiä samaan ja 40 senttiä menee johonkin muuhun kuin välittömään perheen hyvinvointiin.
Nämä valinnan mahdollisuudet sitten naisilla on laajentuneet että se on näistä ylimääräisistä tuloista pystyneet ostamaan kouluvaatteita lapsille ja maksamaan koulumaksuja ja ostaa vihkoja ja kyniä ja sellaisia asioita, jotka normaalisti ovat nousseet lasten koulutuksen esteeksi.
Lisäksi nämä naiset ovat omien keittiöpuutarhojensa avulla saaneet laajennettua oman perheensä ruokaturvaa. He ovat saaneet laajennettua valikoimaa mistä perheen päivittäinen ravinto koostuu. Tällä on ollut äärimmäisen suuria vaikutuksia perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Maija
Tämä on kiinnostavaa, koska Marttojen historia lähtee juuri tuolta asiasta Suomessa. Nyt me voimme olla mahdollistamassa näitä samoja oppeja yhteistyössä muualla. Siitä ei ole kuitenkaan niin kauan aikaa, kun Suomessa oltiin samanlaisen tilanteen edessä. Ravitsemus oli kehnoa ja naisten, ja myös miesten, asema oli hyvinkin uhattu.
Miten maailmasta tulee parempi jos ajattelee vaikka ympäristökysymyksiä ja naisten rahaa? Onko siellä sellaisia kohtia missä te näette että nämä asiat pystyy yhdistämään vai ollaanko vielä sellaisessa tilanteessa että se lähtee sieltä koulutuksen kautta ja polku on pitkä? Mitkä ovat oikoteitä jotka mahdollistavat paremman maailman? Mietin siis oman rahankäytön suhteen, että mihin kannattaisi sitä rahaa laittaa, että maailmasta tulisi sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin kannalta parempi paikka?
Sanna
Tosi hyvä ja todella laaja kysymys. Miten maailmasta tulee parempi paikka? Juuri niin kuin Laura mainitsi, kun naiset saa omaa rahaa, niin silloin he käyttävät sen rahan todennäköisemmin perheeseen, ja jos perheessä on esimerkiksi tyttöjä niin tytöt pääsevät kouluun ja kun he pääsevät kouluun, he pääsevät koulutuksen piiriin ja he pääsevät esimerkiksi seksuaalikasvatuksen piiriin. Sitä kautta he saavat myös ohjaksia omaan elämään.
Sitten kun puhutaan laajemmin, niin tämä kaikki liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kaikki linkittyy kaikkeen. Esimerkiksi se että naisella on omaa rahaa liittyy siihen, että perhe todennäköisemmin pääsee äärimmäisestä köyhyydestä eroon, sitten se vaikuttaa esimerkiksi tavoite vitoseen: näin saavutetaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Tietenkin sitten talous kasvaa, ja kun tavoitteena on edistää sellaista talouskasvua joka on kestävää niin se auttaa tähän.
Maija
Nämä teemat on todella tärkeitä koko maailman ja maapallon kannalta. Osaisitko Laura vielä tiivistää tähän loppuun että mitä kehitysyhteistyönäkökulmasta tämä oikeastaan tarkoittaa?
Laura
Kuten Sanna sanoi, niin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kehitysyhteistyöhankkeilla on tosi merkittävä rooli globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisessä kaikkialla maailmassa. Kaikki mitä globaalissa maailmassa tehdään on sellaisia mosaiikin osasia, ja kehitysyhteistyöhankkeilla on merkittävä rooli tässä. Siinä missä jotkut isot talouden toimijat keskittyy niiden omaan bisnespuoleen, ja muut isot toimijat omaan asiantuntemukseensa, niin kehitysyhteystyöhankkeilla pystyytään nostamaan ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien ja seksuaalioikeuksien kaltaisia teemoja, joita välttämättä muut toimijat eivät nosta.
Kehitysyhteistyöhankkeilla parhaimmillaan sysätään liikkeelle ruohonjuuritason tapahtumia, joista lähtee hyvän kierre. Ne ovat omassa roolissaan edistämässä yksilöiden nousua äärimmäisestä köyhyydestä.
Maija
Ihanasti tiivistetty. Tämä vahvistaa käsitystä että säästämällä eurolla jonka laitan hyvän kierteeseen, voin oikeasti olla mukana vahvistamassa sitä naisen asemaa tai mitä vaan oikeastaan sellaista mikä on omien arvojen mukaista toimintaa.
Kiitos ihan hurjan paljon Sanna ja Laura että tulitte tänne meidän vieraaksi.
Kiitos paljon kun saatiin tulla.
Ihan mahtavaa, kiitos.
Maija
Kuuntelit juuri Kestävästi arjessa- podcastia. Meidän kanssa voit jatkaa keskustelua twitterissä. Olemme siellä @maijasol, @salkaorivuori, @emmituovinen. Ota seurantaan myös marttaliiton twittertili. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen kestavastiarjessa@martat.fi.