Toimitusjohtaja-Jussi ja propaganda-Jari käyvät läpi, miten Sleek rekrytoi, staffaa ja myy. Pohjana oli Jonin yleisökysymys "Kuinka Sleek myy, kun Sleek sanoo ettei se myy?"
Sleek siis keskittyy 80% rekrytointiin, koska IT-alalla eletään osaajapulassa. Witted-Harri kutsuu tätä hienosti latentiksi kysynnäksi. Rekrytoinnin voittava, siis voittaa markkinan. Rekrytoinnissa etsitään kokeneita asiantuntijoita, jotka voisivat kokea Sleekin mallin hyväksi työpaikaksi. Asiantuntijat kertovat rekrytoinnissa, että millaisessa projektissa he haluaisivat työskennellä. Toimiala, koko, teknologiat, rooli jne.
Staffauksessa pyritään etsitään rekryputkessa oleville asiantuntijoille täydellisiä projekteja. Tämä ei useinkaan tarkoita että rima olisi kuussa, vaan sitä että etsitään sellainen projekti mistä asiantuntija sillä hetkellä haaveilee. Sleekin verkostoissa nousee päivittäin jopa kymmeniä uusia konsulttitarpeita, joista suodatamme sopivia rekryputkessa oleville asiantuntijoille. Sitten fasilitoimme keskustelut suuntaan ja toiseen. Kun projekti varmistuu, niin solmimme asiantuntijan kanssa työsopimuksen. Rekrytointi on siis myös staffausta.
Myynti on asiakkuuksienhallintaa ja kehittämistä. Se ei ole vielä Sleekin fokuksessa, ollessamme pieni startup. Se tulee varmasti tulevaisuudessa resurssien lisääntyessä ajankohtaisemmaksi, mutta ei vielä. Emme kuitenkaan sano ei orastaville asiakkuuksille, joita nousee sleekkiläisten omista verkostoista. Näissäkin tapauksissa etenemme staffaukseen, eli sovittelemme asiakkaan tarpeita ja asiantuntijoiden toiveita yhteen. Jos muodostuu win-win synergia, niin solmimme sopimuksen suoraan asiakkaan kanssa ilman yleisesti verkostomaisessa toiminnassa olevia välikäsiä.
Artikkeli joka avaa miksi matchingista myönnettiin talouden Nobel palkinto