Sleekcast
Sleek Oy on PK-seudun ulkopuolella operoiva, etätyö edellä suunniteltu ja provisiomallilla toimiva IT-konsultointipraktiikka. Sleekcast on Sleekin podcast, jossa ihmetellään kiinnostavia tietotyöhän liittyviä aiheita:
Sleekcastin 1. kaudella 1H2022 käytiin läpi yrityksen toimintamallia ja starttia.
2. kaudella 2H22 haastateltiin kovia IT-alan ajattelijoita ja johtajia, sekä selvitettiin miten he aloittivat omat menestysyrityksensä.
3. kaudella 1H23 paneuduttiin ekosysteemi -termiin; Mikä on konserni, ekosysteemi, verkosto? Onko yhteistyöstä apua IT-alalla?
4. kaudella 2H23 pohditaan tulevaisuuden työelämää.
5. kaudella 1H24 keskityttiin hyvään työ/elämään erilaisista näkökulmista.
6. kaudella 2H24 ihmeteltiin, mitä sleekkiläiset tekevät työkseen.
Sleekcast
Eikku Koponen – AI:n lähitulevaisuus on pienet kielimallit ja täsmäapu
Tässä jaksossa meillä on vieraana Eija-Leena (Eikku) Koponen, joka toimii perustajaosakkaana ja Chief AI Officerina Renessai -nimisessä yrityksessä. Renessai konsultoi yrityksiä strategisessa tekoälymuutoksessa ja auttaa muuttamaan tekoälyn konkreettiseksi liiketoiminta-arvoksi. Keskiössä ei ole vain teknologia, vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät strategia, ihmiset ja prosessit.
Kiitos Satu Wahlberg Eikun vinkkaamisesta podcastiin!
Shownotes
AI-tiivistelmä
Eikku ei ole “tekoälyfani”, vaan kiinnostus syntynyt työn ja koulutuksen kautta (tilastotiede). Tekoäly on hänelle väline, ei itseisarvo. Häntä kiinnostaa, mitä sillä voi tehdä, ei niinkään teknologia itsessään.
Tekoäly työelämässä: Useimmat AI-projektit ovat oikeasti data-, prosessi- tai automaatioprojekteja, joissa AI muodostaa vain 5–10 %. Generatiivinen AI (esim. GPT) on lisännyt kiinnostusta, mutta sen hyöty riippuu vahvasti perustan (data, infra, osaaminen) kunnosta. AI näkyy jo arjessa esim. kokousassistentteina, koodin generoinnissa ja asiakasprojekteissa.
Haasteet ja realiteetit: Suurin este ei ole teknologia vaan datan epäjärjestys, osaamisen puute ja prosessien hajanaisuus. Tekoälyllä ei ole toimijuutta. Ihminen ohjaa, suunnittelee ja vastaa. Demoja on helppo tehdä, mutta tuotantokäyttö on vaikea ja vaatii suunnittelua, testausta ja hallintaa.
Johtaminen ja strategia: AI-projektit vaativat omistajuutta ja suunnitelmallisuutta. Pelkkä hype ei riitä. Tarvitaan sisäisiä arkkitehtirooleja, jotka ymmärtävät teknologian ja liiketoiminnan yhdistämisen. AI ei ole vain IT-projekti, vaan se vaikuttaa koko organisaation toimintaan.
Eettisyys ja sääntely: EU:n AI-asetus ei estä innovointia. Tärkeintä on “ei tyhmäillä”. Tärkeää tunnistaa kriittiset käyttökohteet (rekrytointi, terveys, luotto) ja dokumentoida niiden käyttö. AI on neutraali – käyttö ratkaisee, onko se hyvä vai huono.
Tulevaisuusnäkymät (5 vuotta): AI ja robotiikka yhdistyvät (esim. kuljetusrobotit). Siirtymä suurista malleista pieniin, tehokkaisiin ja offline-kykyisiin malleihin. Organisaatioihin syntyy AI-hallintamallit (governance). Polarisaatio: osa ihmisistä sukeltaa AI:n maailmaan, osa vetäytyy digimaailmasta pois.
