Sleekcast
Sleek Oy on PK-seudun ulkopuolella operoiva, etätyö edellä suunniteltu ja provisiomallilla toimiva IT-konsultointipraktiikka. Sleekcast on Sleekin podcast, jossa ihmetellään kiinnostavia tietotyöhän liittyviä aiheita:
Sleekcastin 1. kaudella 1H2022 käytiin läpi yrityksen toimintamallia ja starttia.
2. kaudella 2H22 haastateltiin kovia IT-alan ajattelijoita ja johtajia, sekä selvitettiin miten he aloittivat omat menestysyrityksensä.
3. kaudella 1H23 paneuduttiin ekosysteemi -termiin; Mikä on konserni, ekosysteemi, verkosto? Onko yhteistyöstä apua IT-alalla?
4. kaudella 2H23 pohditaan tulevaisuuden työelämää.
5. kaudella 1H24 keskityttiin hyvään työ/elämään erilaisista näkökulmista.
6. kaudella 2H24 ihmeteltiin, mitä sleekkiläiset tekevät työkseen.
7. kausi 1H25 pureuduttiin myyntiin.
8. kausi 2H25 aiheena oli AI.
9. kausi 1H26 kysytään yksi jämäkkä kysymys per kiinnostava vieras.
Sleekcast
WIBERG & KIVINEN - Kestävä IT
Use Left/Right to seek, Home/End to jump to start or end. Hold shift to jump forward or backward.
Juha Wiberg ja Tuomo Kivinen ovat Sleekin maailman parhaita ohjelmistoarkkitehteja ja ökyprovisiopalkka-IT-konsultteja. Tänään puhumme kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta IT:n näkökulmasta.
Kyse on systeemisestä, jatkuvasta tasapainottelusta: kun vedät yhdestä narusta, toinen kiristyy. Viitekehykseksi nostetaan perinteinen triple bottom line (talous–ympäristö–sosiaalinen) ja lisäksi kulttuurinen ulottuvuus (ammattitaito, käsityöläisyys, osaamisen siirto).
Shownotes:
Muistiinpanot:
- Taloudellinen kestävyys = elinkaarikustannusten optimointi: ylläpidettävyys, modernisoitavuus, ymmärrettävä arkkitehtuuri ja dokumentointi.
- Pilven ylimitoitus (“varmuuden vuoksi” ostaminen) on sekä taloudellisesti että ekologisesti kestämätöntä.
- Hyvä käytäntö: resursointi alhaalta ylöspäin (etsitään minimiresurssit, joilla toimii hyvin).
- Sosiaalinen kestävyys kehitystyössä = ei burnout-kulttuuria, kuormitus tasaisesti, osaaminen jakautuu (ei sankaririippuvuutta).
- Sosiaalinen kestävyys käyttäjille = saavutettavuus ja inkluusio; tarvittaessa vaihtoehtoiset palvelukanavat.
- Tietoturva on sosiaalinen kestävyyskysymys: tietovuodot voivat aiheuttaa vakavaa inhimillistä haittaa.
- Ekologinen kestävyys = turhan laskennan ja resurssikulutuksen minimointi (esim. CI/CD:n turhat buildit, tuplasuoritukset).
- Datakeskusten ja AI:n kasvu nostaa energian ja veden riittävyyden sekä sähköverkon kapasiteetin rajoitteet keskiöön.
- Materiaaliriippuvuudet (harvinaiset maametallit, toimitusketjut) kytkeytyvät IT:n ympäristö- ja geopoliittisiin riskeihin.
- AI/vibe coding on kaksijakoinen: voi tehostaa, mutta voi myös lisätä “höttösoftaa” ja kokonaiskulutusta, jos syntyy paljon turhaa.
- “Tekoäly-köyhyys” (pääsyn eriarvoisuus) nostetaan sosiaaliseksi riskiksi.
- Kulttuurinen kestävyys = käsityöläisyys, ammattiylpeys, mestari–kisälli, juniorien mukaan ottaminen ja osaamisen siirto.
- Kestävyys ei välttämättä “maksa” – usein se säästää: tehdään vain tarpeellinen, optimoidaan resursseja, vältetään uusiminen.
- Siirtymä kestävään tekemiseen voi aiheuttaa alussa “kuprun”, jos lähtötilanne on huono.
- Painotus ratkaisukeskeisyyteen: vältetään polarisoivaa “ei saa” -ajattelua ja tunnustetaan ilmiöiden moniulotteisuus.
