Jakso 3 - Mihin varaudumme?

Jakso 3: "Mihin varaudumme?"

Tässä jaksossa käydään läpi varautumisen neljä kriisitasoa: mistä kannattaa aloittaa, mikä on oikeasti todennäköistä ja mikä on prepperfantasiaa.

Mitä jaksossa käydään läpi:

• Miksi varautuminen ajautuu helposti kuvittelun puolelle — ja miksi se on ongelma
• Kriisien tasot ja todennäköisyydet:
  • Kriisitaso 1: henkilökohtaiset haasteet, jotka iskevät todennäköisimmin juuri sinuun
  • Kriisitaso 2: alueelliset häiriöt kuten myrskyt ja sähkökatkot — Eino-myrsky 2013 esimerkkinä
  • Kriisitaso 3: laajavaikutteiset kriisit kuten pandemia — COVID osoitti että tämäkin on mahdollista
  • Kriisitaso 4: Yellowstone, aurinkomyrsky, meteoriitti — Hollywood-taso, äärimmäisen epätodennäköinen

Jaksossa mainittu:

• Eino-myrsky 2013 — jätti kymmeniä tuhansia kotitalouksia ilman sähköä ja lämpöä päiviksi
• Carringtonin tapahtuma 1859 — historian voimakkain tunnettu aurinkomyrsky
• 2012 läheltä piti — maapallo ohitti Carrington-tason aurinkomyrskyn noin viikolla

Transcript

SPEAKER_00 0:04

Ja turvahuoneen ovet ovat taas hetken aikaa auki eli keskustellaan varautumisesta. Mukanasi matkalla jälleen kerran Janinen Nevalainen, Turhuonepodcastin juontaja ja Linnanomistajan käsikirjan kirjoittaja. Tervetuloa mukaan! Ei olen ollut tässä varautumisen maailmassa jo hyvin pitkään ja siinä samalla on tullut myöskin seurattua paljon erilaisia nettifoorumeita. Yksi tämmöinen asia, mikä on toistunut tässä vuosien saatossa varsinkin ulkomaisilla foorumeilla on se, että siellä on pitkiä keskusteluketjuja johonkin tiettyyn katastrofiin varautumisesta. Eli joku vaikka ketin aloittaja pistää täyden effortin tiettyyn katastrofiin valmistautumiseen ja siihen käytetään valtavasti resursseja. Mutta sitten siinä samalla foorumilla sitten joku kysyy, että no teillä on sitten vaikka käteistä kotonaus vaikka, niin kuin esimerkiksi pankit ei toimi. Ja tämä on se juttu. Eli se varautuminen on tosi helppo viedä sinne, sanotaanko nyt glamourin puolelle, eli valokuvia, erilaisista bunkereista, fadej-häkeistä, yönäkölaseista esimerkiksi. Ja okei, se on jännittävää ja se näyttää hyvälle, ja siitä saa tosi hienoja kuvia nettiin. Mutta kuitenkin kun mietitään sitten tätä tosi elämää, niin se on se, mikä yleensä sitten iskee. Jos käydään läpi vähän näitä erilaisia kriisejä, mitä meillä voi tulla vastaan, niin varutumisen linnassa nämä on jahteltu neljään eri kriisitasoon. Katsotaanpa läpi, että mitä nämä eri kriisitasot on ja kuinka ne pystyy auttamaan meitä varautumisessa. Ja lähdetään liikkeelle tasosta 1. Eli henkilökohtaiset haastattriisit. Erittäin todennäköisiä, mutta myöskin hyvin rajattu vaikutus. Eli taso 1 on se taso, joka useimmiten ei päädy uutisiin. Tämä on se taso, mikä iskee todennäköisimmin juuri sinuun. Eli nämä ovat niitä arjen asioita, kuten esimerkiksi pankkikortti ei toimi, työttömyys, sa voit sairastua esimerkiksi. Tai sitten siinä vaikka naapuripät alkaa kokeilla omia metsoritaitojen ja lopputuloksena on kaatunut puun sähkölinjoille ja sulla on sähkökatko. Nämä ei kuulosta kovin dramaattisilta, mutta nämä on juuri niitä todennäköisimpiä asioita, joita vastaan meidän on helppo varautua, ja jotka on niitä todennäköisimpiä asioita, mitä tapahtuu. Ja taso 1 on se, mistä meidän pitää aloittaa oikeastaan aina. Kosta jos sun linnasi ei kestä tason yksi kriisiä, kuten vaikka se, että sun palkka myöhästyy viikolla tai saet kuume, et pääse kauppan, niin sun on ihan turha alkaa miettimään seuraav tason kriisejä vielä tässä vaiheessa. Eli ehdottomasti taso yksi on se, mistä me lähdetään varautumisessa. Sitten tulee taso kaksi, joka on sitten alueelliset häiriöt. Ja tämä sitten puhuta, että tämä on keskitason vaikuttavuus ja keskitason todennäköisyys. Eli tässä mennään pikkusen laajemmalle tasolle, eli nyt ollaan niissä alueellisissa häiriöissä. Eli nyt enää puhutaan siitä, että vain sinä olet tämän kohteena. Tämä ruamaan sitten esimerkiksi, että okei joku veden linjaputki katkeaa, tehdään koko naapurustoa ilman vettä. Alueinen myrsky pyyhkäsee, vaikka tämän alueen yrittäjä katkaisee sähköteitä, tie on poikki vaikkapa hetken aikaa, myrskyjen takia. Ja Suomessa tämä tarkoittaa hyvin use, mikä tähän kategoria voisi mennä, on sitten vaikka myrskyt. Esimerkiksi otetaan vaikka esimerkiksi vähän kauempaa esimerkkiä vuonna 2013. Suomessa oli eino myrsky, joka jätti 10 000 kotitalouksia ilman sähköä ja lämpöä jopa useiksi päiviksi. Myös tieverkko oli usein poikki kaatuneiden puiden vuoksi. Tämä raivokuset kesti hyvinkin pitkään. Eli tämmöinen alueellinen häiriö saattaa hyvinkin paljon vaikuttaa meidän elämämme. Tähän kriisiin on vielä helppo varautua. Eli nyt me puhutaan siitä, että meillä on sitten tosiaankin se ruokavarasto olemassa. Lämmittää kotia vaihtoehtoisella tavalla löytyy vaikka varaa pidemmäksi aikaa. Eli ei mitään raketti tiedetä. Täällä se 72 tunnin minivarautumissuositus. Suosittelen pidemmäksikin aika, mutta se minimivarautumissuositus on todella hyvä täällä. Koska se tekee todella ison eron kuinka hyvin varautunut tähän skenaarioan. Ja sitten siirrytäänkin jo Tason kolme, eli laajavaikutteiset kriisit. Näin todennäköisyys on matala, mutta näiden vaikuttavuus rupeamaankin jo hyvin laaja. Nyt ruvetaan puhumaan asiasta niin kuin globaali talouskriisit, sota, lähialueella, tai sitten vaikka pandemia. Varmasti COVID on hyvä esimerkki tästä skenaariosta, joka pääsi oikeastaan yllättämään meitä kaikki. Kun mietitään sitä kovidia, niin muista sen hetken, kun kaupojen hyllyttyihin todella nopeasti tai ruvettiin tekemään liikkumisrajoituksia, rajat sulkeutui. Tai oikeestaan kaikki suunnitelmat perustuu kuukausiksi eteenpäin. Tämä oli hyvä esimerkki siitä, kuinka nopeasti tämmöinen globaali ongelma tai tämmöinen tason kolme kriisi voi vaikuttaa myös meidän elämäänme. Eli vaikka mä olenkin suhteisen kauhan siitä alkupisteistä, niin kovin kyllä rupei vaikuttamaan todella nopeasti myös meidän elämämme. Ja taso kolme on epätonnäköinen, mutta kuten me ollaan huomattu, niin tämäkin on mahdollista. Eli me ollaan kaikki nähty kovidi, ja me tiedetään, että tämmöisetkin skenaariot saattaa tapahtua. Ja tason kolme skenaariot sitten rupeaa löysolemaan tämmöisiä pidempiä skenaarioita, eli siinä ei mitetään enää sitten tuntien vaikutusaikaa, vaan nyt ruvetaan puhumaan viikoista tai kuukausista. Eli tämä tason kolme skenaario saattaa vaikuttaa hyvinkin pitkään meidän elämään. Ja sitten päästäänkin jo tasolle neljä. Taso 4 on maailmanlainen mullistus. Erittäin epäodennäköinen, mutta myöskin vaikutukset on äärimmäisiä. Eli nyt me päästään sille niin sanotulle Hollywood-tolle. Eli nyt ruvetaan puhumaan asioista, jotka mullistavat meidän elämän totallisesti. Eli jos tämmöinen skenaario tapahtuu, niin tämä vaikuttaa meidän elämään todella paljon. Ja meidän pitää sitten hyvinkin pitkään pystyä selviytymään yksin tai yhteisöissä niin kauan kuin esimerkiksi hallitukset ja yhteiskunnat löytävät uusia tapoja toimia. Ja nyt puhutaan tämmöisistä asioista, kuten esimerkiksi Jelostonin supertulivuori, metoriitin osuma, ydinsata. Eli nämä on niitä äärimmäisiä skenaarioita, joihin me voidaan joutua meidän elämässämme. Ja jos mietitään näitä muutamia tämmöisiä esimerkkejä, niin jos ei ole koskaan kuulunut esimerkiksi Yelostonin tulivuorosta, niin tämä on ehkä yksi semmonen aihe, mistä puhutaan aika usein esimerkiksi ulkomaisella preppasfaumeilla. Eli Yeloston on ihan oikea juttu. Eli Jelostonin tulivuori, Yhdysvalloissa, ja se on yksi maailman isompia supertuivuoria, jonka alla on siis valtava manma kammio. Ja jos se purkautuu täydellä voimalla, niin tuhka peittäisi suurmman osan Pohjois-Amerikasta. Siis puhutaan sen verran isosta tapahtumasta. Samassa tarkoittaa myös sitä, että aurinkko peittyisi kuukausiksi ja maailmanlainen ruoantuotanto ja meidänkin elämä romaita siis siinä vaiheessa. Kuulostaa todella pelottavalla eikotta. Ja kun mietitään vielä, että jelostoni purkautuu viimeksi noin 640 000 vuotta sitten, niin sehän on pakko jo hyvin lähellä tämä seuraava purkautumisen. No, tutkijoiden mukaan keskimääräinen purkautumissyki elostonilla on semmoiset 725 000 vuotta. Eli jos 640 000 vuotta viimeksi elostoni purkautuu, niin jos seuraasta sykliä, niin meillä ei nyt ole ihan heti vielä lähiviikkoina mitään hätää tämän asian kanssa. Sitten muutama mu esimerkki. Aurinkonsky on varmasti yksi semmonen, mikä yksi ihan täysin realistinen. Mietitään, että esimerkiksi tämmöinen on tapahtuma, mistä puhutaan preppasvoina tämmönen karingtonin tapahtuma, mikä tapahtui siis vuonna 1859. Jolloin aurink aurinko myrsky oli niin voimakas, että se silloisena aikana rikkoi lähettimiä ja revontulet näkyy karbialle asti. Tarinoiden mukaan ihmiset pystyvät lukemaan sanoma lehtiä yö aikaan, kun ne oli niin voimakkaat nuo revontulet. Mutta jos mietitään tätä asiaa ja tästä toisinpäin, niin tänä päivänä se vaikutus olisi todella valtava, koska se romahdottaisi sähköverkot todennäköisesti pitkäksi aikaa. Noks tämä epätonnäköistä. No vuonna 2012 maapallo ohitti täpärästi tämmöisen myrskyn noin viikolla. Eli myöskin tämmöinen on ihan mahdollinen niin epätoninen kuin se onkin, niin tämäkin on kuitenkin ihan suunnilleen mahdollinen. Mutta kuitenkin nämä ovat äärimmäisen epätodennäköisiä. Ja jos semmoinen tapahtuu, niin kukaan meistä ei pysty siihen varautumaan yksin, vaan tämä on enemmän yhteiskunnallisia ongelmia. Mutta totta kai varautuminen auttaa mitä ainakin siinä alkuvaiheen selvittämisessä. Mutta on hyvä huomata, että siis taso neljä, niin tämä on nyt sitten se preppaja fantasy ländi. Eli hauskaa miettiä, hyvä ajatusleikkiä, mutta kuitenkin äärimmäisen epätodennäköisiä asioita. Mutta siinä oli meidän kaikki neljä tasoa lähtien niistä ihan arjen kriiseistä päättyen sinne äärimmäisiin katastrofiin, jotka vaikuttavat koko planeettaan. Mutta on kuitenkin jälleen kerran hyvä muistaa, että lähdetään siitä todennäköisimmästä, eli siitä arjen varautumisesta. Rena ensin itsellesi toimiva arki, joka toimii joka päivä. Ja se Faradahki voi tulla sitten myöhemmin, jossa koet sille tarvetta. Mutta Jelostonit ja eräiset meteoriiskut, mistä puhuttiin, ne voi olla todella jännittäviä, mutta palataanpa hetkeksi aika maan pinnalle. Eli miitätpä rehellisesti, kuinka monta kertaa säutanut taisteluja sompia vastaan. Tai kuinka monta kerta solet kuullut, että korttimaksuissa on ongelmia. Eli tämä on hyvin tärkeää pistää oikeaan mittasuhteeseen. Eli varaudu siihen todennäköisimpään niin varautunut myöskin siihen epätodennäköisimpään silloin. Eli yksi varatumisen suurimpia virheitä on juuri se, että valitaan se oma maailmanloppu, mikä nyt sattuu osumaan omaan ajatusmaailmaan. Ja sitten varatutaan siihen sitten täysillä, mutta samalla se oikea elämä tapahtuu siinä ympärillä. Ja se on näin, että se todellinen elämä on tylsää. Eli se on juuri sitä, että palkka myöhästyy, rengas on puhki, no nyt ei tullutkaan vettä hanasta. Mutta se on se, mikuttaa meidän elämään todennäköisimmin. Varotumisen linnassa on hyvä muistaa, että me ei vain varuduta niihin kriiseihin, vaan me varudutaan siihen sujuvaan arkeen. Eli varautumisen linna auttaa meitä myöskin silloin, kun arki rullaa ja kaikki toimii. Mutta rakenna linnasi kestämään ne tason 1 ja 2 ongelmat ensin, niin silloin sulla on automaattisesti paljon parempi pohja myös niissä isommissa skenaarioissa? Eli varautuminen ei ole nollasumma peliä, vaan jokainen parannus, mitä sä teet siihen oman arkeen kantaa useampaan suuntaan ja myös korkeammille tasoille. Mutta ennen kuin lopetellaan, niin vielä yksi kysymys. Nyt kun me käytämme erilaisia kriisejä läpi, niin mikä olisi se todennäköisin kriisi tai haaste, mik voisi osua juuri sinun kohdallesi? Tämä oli turvahuone, kiitos kuuntelusta seuraavaan kertaan.