Jakso 4 - Asuinpaikkasi määrittää varautumisesi.

Kaupunkiasuja ja maaseudulla asuva varautuvat eri tavoin — tässä jaksossa käydään läpi miten asuinpaikka ja asumismuoto määrittävät varautumisesi. Kerrostalo, omakotitalo vai maatila — jokaisella on omat realiteettinsa.

Tässä jaksossa pohditaan, miten asuinpaikka ja asumismuoto muuttavat sitä, mihin sinun kannattaa varautua — ja miksi sama uhka tarkoittaa eri asiaa eri paikoissa.

Jaksossa muun muassa:

• Miksi varautuminen on aina paikallista
• Miten vuodenaika ja olosuhteet voivat muuttaa saman tapahtuman vakavuuden täysin
• Mitä oman sijainnin ympäristöstä kannattaa tietää — vesistöistä teollisuuteen ja sen tuolle puolen
• Kaupunki, taajama ja maaseutu varautujan silmin: mitä jokainen niistä antaa ja mitä vaatii

Ei ole olemassa yhtä "parasta" asuinpaikkaa. On vain se, että tunnet oman paikkasi realiteetit.

Transcript

SPEAKER_00 0:01

Tervetuloa turvahuoneeseen podcastiin, jossa puhutaan järkevästä varautumisesta. Ja tänään keskustellaan aiheesta, mitä välttämättä tule ihan heti ajatelleeksi, eli siitä, että kuinka sun kotipaikka vaikuttaa sun varautumiseen. Eli se paikka, missä sä asut ei ole vain pelkästään katuosoite, vaan se myöskin vaikuttaa siihen, että miten ja mihin sä olet varautumassa. Eli se on myöskin erittäin merkittävä osa sun varautumistasi. Varautumislista, mitä me aika usein täytetään, esimerkiksi just tämä 72 tunnin varautuminen, niin se on yksi osasta varautumista, mutta totta kameran täytyy ottaa myös huomioon, että missä me asutaan ja mihin meidän tulee varautua. Eli mietitään ihan hetke tätä asiaa. Jos sä asut vaikka esimerkiksi Etelä-Suomessa, niin sun ei tarvitse ihan samalla tavalla stressata 40 asteen pakkasista sähkökatkon aikana kuin vaikkapa esimerkiksi jos asut jossain pohjois-lapissa vaikkapa oma kotitalossa. Tai jos asut esimerkiksi kerrostalon neljännässä kerroksessa, niin tulva ei ole välttämättä ihan sun ensimmäinen ongelma ainakaan täällä Suomessa. Mutta sitten taas toisaalta sähkökatko, joka saattaa vaikuttaa vaikkapa hissien toimintaan, niin siitä saattaa tulla hyvinkin nopeasti ongelmallinen tilanne. Ja yksi asia, mikä täytyy totta kai ottaa huomioon, on olosuhteet ja vuoden aika. Jos miititään vaikka esimerkiksi sähkökatkoa, niin sähkökatko kesällä, parin kymmin lämpötilassa, no se on nyt lähinnäkin epämukavuus useimmiten Suomessa. Jossakin ulkomailla, tämä voi olla tappaakin asia on liian kuuma, mutta Suomessa on lähinen kuin epämukavus tekijä. Talvella taas puolestaan, kun sitä pakkasta on 25 astetta, niin siitä samasta sähkökatkostelu on hengen vaarallinen. Eli sama tapahtuma mutta täysin eri tilanne, ja tässäkin vähän riippuu, missä me asutaan esimerkiksi vaikka kerrostalossa, niin kerrostalo jääytyy huomattavasti nopeammin kuin vaikkapa joku vanha paritalon puolikas, mikä voi tunneessa jäättyä jo hyvinkin kylmäksi. Mutta sitten totta kai, ilmaston vuoden ajan lisäksi myös yksi aika tärkeä asia ottaa huomioon sun asunpaikan valinnassa. On sitten ihan se, että missä se sun asunpaikka sijaitsee tällä Suomen kartalla. Tämähän on myöskin sellainen, joka vaikuttaa jo hyvinkin paljon siihen, että mitä meidän kannattaa vaikka se meidän kotivaraan ottaa. Esimerkiksi, onko sun lähellä vaikkapa siinä välittömässä lähisyys vaikka jokia vesistöjä, mit voi tulvia vaikkapa keväisin. Kannattaako sin realistisesti vaikkapa varautua tulviin, tai onko sun lähellä vaikka jotain isoja raska kemiallisia teollisuusalueita, jossa voi tapahtuu kuin kemikaali onnettomuusvuoto esimerkiksi, tai onko sun lähellä vaikka ydinvoimaloita, jolloin sen täytyy tavallista paremmin varautua vaikkapa mahdollisen ydinnettomuuteen, niin epätodennäköinen kuin se onkin. Kuten viime ajaksessa keskusteltiin tästä onnettomuusin todennäköisyydestä, niin joku ydinonnettomuus on onneksi Suomessa niin erittäin epätodennäköinen. Mutta totta kai, mitä lähempänä asutetaan vaikka aktiivista ydinvoimalaa, sitä enemmän täytyy myös tämmöistä asiaa miettiä. Ja sitten ihan rehellisesti, jos mietitään nykyaikaa, niin totta kai myöskin yksi asia, mikä täytyy miettiä, on se, että onko sun lähellä vaikka esimerkiksi jotain kohteita, jotka saattaa olla sotilaallisen mielenkiinon kohteella. Okei, jälleen kerran hyvin epäodennäköistä, mutta jos vaikkapa tämmöinen joku sotilainen kriisi tapahtuu, niin silloin tämmöiset sotilaiset kohteet voivat olla niitä ensimmäisiä kohteita, joita vastaan isketään. Tai vaikkapa jotain infrankanalta keskeisiä paikkoja, jotka voivat olla sotilassa kriisissä saattaa olla myöskin tämmöisiä mahdollisia mielenkiinnon kohteita. Eli tässä oli tämmöinen muutama asia, mitä kannattaa ottaa huomioon. Eli ihan se sun fyysinen sijainti. Missä sinä asut Suomen kartalla, onko siinä jotakin tekijöitä, joita kannattaa ottaa huomioon. Ja sitten myöskin totta kai se asumismuoto on myöskin yksi aika tärkeä asia. Eli mihin sun kannattaa varautua? Onko tullimisvaaraa, oletko sä missä millaisessa talossa? Pitääkö ottaa, mitä täytyy ottaa huomioon siinä asumismuodossa. Mutta tähän oikeastaan hetkeksi oikeastaan pysäydytäänkin. Eli miitetään vähän tätä, tätä näitä asumismuotoja vähän tarkemmin. Otetaan kolme tyypillistä paikkaa, missä me usein asutaan. Ja lähdetään liikkeelle kaupungista. Eli käytännössä katsoja kerrostalosta. Kosimmat meistä asuu kaupungissa. Kaupissa on totta kai hyvät puolen, silloin kun palvelu toimii. Koska sulun kaikki palvelut siinä lähellä, talon yhtiö hoitaa useammat asiat sun puolesta, sehän vaan oikeastaan asut kerrostalossa ja maksatasti, että sulla on palvelu lähellä, on helppokäydasi kaupungissa. Mutta sitten oikeastaan asia vähän kääntyy päällä lailleen, kun puhutaan poikkeustilanteesta. Totta kai, jos joku lyhyt poikkeustilanne, esimerkiksi vaikka joku sähkökatko tulee, niin aika useinhan kaupungeissa priorisoidaan se keskustan toiminnallisuus ensin, koska siellä voi tapahtua eniten asioita. Ja siellä rupeaa näitä ongelmiin ensimmäisenä tulemaan, jos vaikka sähkö toimii eli ikäinen valot toimii, niin totta kai niitä priorisoidaan ensin. Eli myöskin tässä tilanteessa poikkeustilanteessa kaupungissa asuvalla voi olla etuja siinä. Eli on vaikka joku lumirsky, niin todennäköisesti ne kaupungit kolataan ensin tai auraataan ensin. Jos tulee jotakin ongelmia sähkökatko, niin hyvin usein niitä kaupunki priorisoida, että se kaupungin toimita jatkuin kuuluukin. Mutta sitten taas otetaan sitten, jos otetaan sitten se kolikon toinen kääntöpuoli. Eli jos tulee pitkä poikkeustilanne, vaikkapa nyt tämmöinen kriisi, mikä kestää vähän pidempään, niin siinä vaiheessa sitten kaupunki luultavasti on niitä pahimpia paikkoja olla, koska mietaan vähän sitä kaupunkia. Siellä on paljon ihmisiä pienellä alueella, ja kun kaikki tarvitsee niitä samoja asioita, samoja tavaroita, niin kaupat saattavat tyhjentyä todella nopeasti. Tai sitten jos vaikka halutaan kaupungista ulos, tietkeutuu nopeasti. Eli tavallaan kaikki se infra, mikä tekee siitä kaupungista toimivan koneiston silloin, kun kaikki toimii, niin siitä oikeastaan tuleekin sitä se pullon kaula, kun aset ei enää toimikkaan. Tiet saattaa tukeutua, kaupat tyhjentyä. Iisiä asuu paljon lähellä toisiaan. Luultavasti rupeaa tämä konfliktia jossakin vaiheessa. Tai sitten vaikka se, että esimerkiksi veden tulo loppuun on aika hankala lähteä kantamaan vaikka sitä vettä esimerkiksi jonnekin viidenteen kerrokseen, jos on vaikka sähkö tai vedät poikkea. Ja se on myöskin, mikä tulee kaupungissa ongelmaksi useimmiten on se, että asumismuodot ovat varsin pieniä. Eli sulla on aika vähäistä varastonta tilaa. Eli sulla on sen kotivaralle tilaa aika vähän. Ja jos jonakin pitää sitä vaikka lähteä, se evaukunta saattaa olla myöskin hankalampaa sitten siinä vaiheessa. Eli kaupunkiasujan täytyy hyvin tarkkaan miettiä näitä asioita, että kuinka jos vaikka tulee tämmöinen pidempi poikkeustilanne, niin mitä mä pystyn varastoimaan siinä omassa kodissani, mitä mä pystyn käyttämään. Esimerkiksi vaikka tämmöinen asia kuin kaasugrilli on, niin tämä on aika näppärä esimerkiksi poikkeustilanteessa ruoan laittoon, mutta semmoista todennäköisesti ei saa käyttää kerrosteluasunnoissa. Seuraava kokonaisuus onkin sitten taajama. Eli puhutaan tämmöisistä rivitaloa, paritalo taajamista. Totta kai siellä voi olla myöskin omakoitaloja, mutta saataina tämmöisiä taloyhtiöitä, mitä yhdessä taajamista löytyy. Siinä on semmoinen aika hyvä keskitiä. Koska jos mietitään, miten tämmöistä tämmöistä taloyhtiöt ja rivitalot toimii, niin siinä löytyy vähän enemmän tilaa, toimia kuin siellä kerrostalossa. Sulla on enemmän varastonitilaa, sulla luultavasti löytyy kuin ulkuvarasto, mihin voi laittaa tämä varaa myöskin ja sulla on luultavasti myöskin vähän isompi asunto kuin kerrostalossa. Ja se myöskin, mikä tämä missä on helpottaa asioita, on se, että siellä ei ole aivan siinä keskustassa, mikä yleensä ruuhkautuu hyvin nopeasti vaan siellä yleensä on vähän väljempää kuin olla sitä ydinkeskustasta pikkusen kauempana. Eli tällain myös se evakuointi mahdollisesti saattaa olla helpompaa, jos siihen joudutaan. Eli siellä samalla tavalla heti tietukossa kuin kerrostelossa. Mutta yksi tutta totta kai kannattaa tiedostaa, kun puhutaan tämmöisistä taloyhtiöistä, rivitaloista muun muassa. Ni taloyhtiö sitten saattaa sanoa aika paljon, mitä sitten saa tehdä täällä taloyhtiössä. Mitä sä saat tehdä pihalla? Saatko sä rakentaa mitään sinne, mitä pystyy varastoimaan. Eli tämähän sitten saattaa myöskin rajoittaa sun tekemisiä enemmän kuin luulisi, joten kannattaa nämä pelisäännöt huomioon ja selvittää ne ennen kuin rupeaa tekemään isompia varautumistoimenpiteitä. Ja myöskin totta kai se, että mikä se vastuun jako taloyhtiön välillä. Eli taloyhtiö varmastikin hoitaa useammat asiat siellä, mutta myöskin osakkailla on tiettyjä vastuita taloyhtiön ylläpidos. Mutta parhaimmillaan, taajamassa oleva rivitalo tai paritalo saattaa olla todella hyvä kompromissi. Eli sulla voi olla ihan kunnolla varastontitilaa siinä taloyhtiössä ja pihassa saa kasvattaa siinä taloyhtiö ei kielä sua hoitamasta omaa pihaan niin kuin sä haluat, vaan sä voi tehdä sinne mitä haluat. Sä ole ihan siellä ydinkaupunki puristuksessa, mutta ei kuitenkaan siellä jossain ihan maaseudulla, missä apu saattaa olla tuntien päässä. Eli tässä tämmöis taajama asumisessa, niin siinä tavallaan saa kummankin maailman ne parhaat puolet. Se on yksi semmonen ihan varsin hyvä paikka, missä harastaa varautumista. Sitten mennään äärimmäisen päätöön, ja ruvetaan puhumaan oma kotitalo asumisesta siellä vähän kauempana. Ja siis oma kotitalo ihan totta kai olla siinä taima-alueellakin, mutta nyt käsitellään asumista, että sä olet tavalla maaseudulla tai tämmöisen kautetun alueen ulkopuolella. Hyvät puolella on totta kai tässä on se, että sulla on ehdottomasti eniten vapauksia tällä alueella. Eli kun sä jossain hajaasutusalueella, omakotitalossa, ei ole varmaan välttämättä naapurata siinä ihan lähimaillakaan, niin sun on kaikkein helpointa rakentaa se varautuminen tämmöiseen paikkaan, mitä sä haluat. Sulla silotasti pihaa hyvin paljon, saattaa olla hyvinkin paljon varastotilaa. Voit rakentaa sen oman varaisuudenkin siihen, jos haluat. Ja kukaan tuskin tulee ihan heti sanamaa vaikka, niin raha sit vaikka merikontin vaikka siihen pihalle vaikkapa varastoksiin. Toisin kuin vaikka luultavasti jossain rivitalossa, joku voi kysymättä, onko tämä ihan se oikea paikka tuossa on takapihan tälle kontille. Jos olet jossain syydessä huomotilossa, niin luultavasti saatä juuri itse tykkäät siellä, vapautaa, tehdä mitä sä haluat. Ja tämä on myöskin kaumpana sitten kaupungeista. Eli tämäkin on semmoinen vähän kaksipipuinen asia, eli toisaalta sä saat olla omassa rauhassa. Eli se ydinkaupungin, puristus ei tunnu heti niin kuin siellä maaseudulla asuessa. Mutta sitten kun sä asut jossain kauempana, niin yleensä sitten myöskin sulla on sitten enemmän vastuuta sitten hoitaa omat asiasi. Esimerkiksi vaikka nyt, jos vaikka se lumimyrsku vaikka tulee, katkaisee sähköt, katkaisee tietennäköisesti, jos asut jossain hiekkain päädyssä omakotitalossa, niin sä olet omillasi pisimpään, koska se prioriteetti on ensin hoitaa ne ydinkeskustatia ja sitten ehkä tulee se sun syrjenä tie jossain siellä kaukana, mikä sitten hoidetaan. Hyvin usein sitä saattaa olla myös sillä tavalla, että myöskin tuontin omista ja itse raivaa osan siitä kuntoon, kun verrataan vaikka siihen kerrosteluasujaan, joka on täysin palveluiden piirissä. Eli tämmöisessä syrjemmässä seudussa tai jopa ihan maaseudulla asuessa, niin sulla on ehdottomasti eniten vapautta, mutta sulla on myöskin eniten vastuuta siitä toiminnasta siellä omalotit alossa. Eli siellä sun täytyy pystyä sitten myöskin pärjäämään sitten pisimpään tämmöisessä poikkeustilanteessa. Tässä ehkä se pointti juuri olikin sitten, että se, missä sä asut, vaikuttaa hyvinkin paljon asioihin. Eli juuri se, että mikä on sun fyysinen sijaintisi, mitä palvelu sulla on lähellä, pitääkö sen ottaa jotain lähellä olevia asioita huomioon. Ja sitten myöskin tämä jako, eli asukassa jossain kaupungissa, asukassa maaseudulla taiamassa, niin se myöskin vaikuttaa siihen, että millä tavalla sitten vaikka tämmöinen poikkeustilanne voi vaikuttaa shuhun. Eli tämmöisen lyhyessä poikkeustilanteessa luultavasti kaupungissa pärjää. Ehdottomasti parhaiten, mutta sitten taas, jos tulee tämmöinen pidämetty poikkeustilanne, niin silloin luultavasti se toinen ääripää, eli se oma kotitalo, joka seo omillaan, on luultavasti sitten melkein se parempi paikka kuin siellä kaupungin puristuksessa oleminen. Mutta näiden realiteettien tunnistaminen on totta kai tärkeää siinä varautumisessa. Ja nyt tässä oikeastaan viimeisenä ennen kuin lopetellaan, niin onkin hyvä ottaa se yksi kysymys tähtaan, että mitä minun täytyy ottaa huomioon omassa asumispaikassani. Tämä oli turvahuone, kiitos kuuntelusta ensi kertaa.