Jakso 5 - PACE-malli varautumisen tukena

Jakso 5 - PACE-malli varautumisen tukena

Mitä teet kun ensisijainen suunnitelmasi pettää? PACE-malli on varautumisen kehys joka tuo kotitalouden valmiussuunnitteluun kerroksia ja järjestelmällisyyttä — vesi, ruoka, lämpö, energia ja viestintä jokaiselle kriisitasolle.

Jaksossa käydään läpi, mistä PACE-mallin neljä tasoa koostuvat, miten ne toimivat käytännössä – ja ennen kaikkea, miten voit soveltaa mallia omaan varautumiseesi.

Transcript

SPEAKER_00 0:01

Tervetuloa turvahuone podcastiin. Podcastiin, jossa puhutaan järkevästä varautumisesta. Ja, se oli sitten jo Turvahuone podcastin viides jakso. Ja tällä kertaa puhutaankin paismallista ja mikä sen merkitys on varautumisessa. Eli nimestään huolimatta, niin paismalli ei ole mikään liikuntasuositus tai jokin oletko kävellyt koko elämäsi väärintyyppinen keskustelu, vaan paismalli on ajattelumalli tai viitekehys, jolla voidaan suunnitella varatuminen niin, että se on monitasoinen ja siinä on varasuunnitelmia, jos vaikka alkuperinen suunnitelma menee pieleen. Joten tällöin, jos vaikka esimerkiksi meidän varatumisessa vaikkapa jokin alkuperäinen suunnitelma ei toimi, niin me ei jäädä sattuman varaan, vaan meillä on sitten myöskin varasuunnitelma varasuunnitelmalle. Ja mikä tämä paismalli oikeastaan on ja miksi se on rakennettu, niin paismalli on alun perin rakennettu armeijan kommunikaatiokäyttöön. Taistelukentällä olosuhteet vaihtelevat ja siellä voi olla paljon erilaisia odottamattomia tekijöitä vastaan. Ja koska kommunikointi kuitenkin ensisijaisen tärkeää taistelukentällä, niin se kommunikoinnin täytyy kuitenkin pelata koko ajan, joten peismalli toi erilaisia vaihtoehtoja sen sujuvan kommunikaation varmistamiseksi. Nykyisin peismallija käytetään useissa eri yhteyksissä ja esimerkiksi varautumisessa. Se tuo ennakoituvuutta ja suunnitelmallisuutta meidän varautumiseen. Ja parhaimmilla se saattaa jopa paljastaa aukkoja meidän varautumissuunnitelmassa. Mutta mistä peissimalli sitten koostuu. Eli peis on siis lyhänne Priamari Alternative contingencia ja emergensi sanoista. Ja priimari on se ensisijainen suunnitelma. Eli tavallaan se normaali tilanne meillä on kaikki toimii normaalisti. Eli se on se meidän arkinen toimintamalli. Esimerkiksi vedestä vettä tulee hanasta, sä voit maksaa kassalla, pankkikortilla saat ostosit pois sitä ruokakaupasta. Eli kaikki toimii tosi normaalisti, niin tämä Priamari on se ensisijainen suunnitelma, kun kaikki toimii normaalisti. Mitä sitten kun se alkuperäinen suunnitelma enää toimikkaan? No, siihen taas löytyy puolesta Alternet. Ja Alternet on sitten puolestaan vaihtoehtoinen suunnitelma. Eli tämä on sitten vastaus siihen, kun se ensimmäinen ensisäinen suunnitelma enää toimikkaan. Eli täytetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun ensisijainen ratkaisu pettää. Alternate suunnitelma on myöskin mukava ja tehokas, mutta vaatii hieman enemmän vaivan näköä. Esimerkiksi, jos vaikka sitä hanastana tulekaan vettä, niin sulla on sitten varastutuna sitä pullavetta siinä vaikka sun kotivaraan, tai sitten maksukortti ei toimi, maksuliikenne pettää, niin sä voikka käteen vaikka maksaa sitten ostokset siellä kaupassa. Seuraava vaihe onkin sitten kontingenssi, eli hätävara. Eli tämä otetaan sitten siinä vaiheessa käyttöön, jos se alkuperäinen priamari ja se myöskin se altenet, eli se varasuunnitelma pettävä. Ja tämä sitten oikeastaan rupea olemaankin sitten vähän haustavampi ratkaisu ja tässä vaiheessa meidän pitää alkaa vähän sopeutumaan tilanteeseen. Esimerkiksi tässä vaiheessa me vaikka kerätään ne puhdistaan vettä lononähteistä. Meillä on vaikka esimerkiksi olemassa veden puristustabletteja, veden puhdistimia miten me voidaan käyttää. Tai maksuliikennes skenaariossa tässä vaiheessa turvaudutaan kotivaraan. Eli nyt on vaikka olemassa joku pidempi häiriö jakeluketjuissa. Nyt me sitten selvitetäänkin siellä meidän kotivaralla, mikä meillä on varastoituna. Ja sitten viimeisenä tulee emergensi. Ja tämä on sitten se äärimmäinen keino. Kaikki muut aikaisemmat suunnitelmat pettävät. Ja nyt me ollaan siinä siinä viimeisessä puolustuslinjassa. Ja tässä vaiheessa ei näistä puhuta näistään mukavuudesta tai sopeutuvuudesta, vaan tässä vaiheessa puhutaan selviytymisestä. Esimerkiksi siihen vesi esimerkkiä käyttäkseen. Jostakin syystä se veden jakelu on niin pahasti häirintynyt, että me ei enää saada yksinkertaisesti vettä enää kaupallisesti. Ni tässä vaiheessa sitten me kerätään vettä sateesta, puhdistetaan se keittämällä meidän veden puhdistamista on käyn puhdistet on aika käytetty esimerkiksi. Tai sitten maksuliikenteessä me käytetään vaihtokauppaa, ollaan siirretty siihen ruoan kasvattamiseen. Muistakaa, että tämä on se äärimmäinen skenaario, eli tässä vaiheessa me ollaan jo hyvin pitkällä poikkeustilanteessa. Ja silloin meidän täytyy myöskään hyvin poikkeuksiset keinot sitten käyttöön tässä vaiheessa. Jahän on tietenkin, kun nyt puhutaan selviytymisestä, niin tämä on sitten jo hyvin epämiellyttävä taso elää. Mutta tämäkin suunnitelma olemassa olo saattaa pelastaa hengentää tilanteen jossain vaiheessa. Ja peismallin voima oikeastaan perustuu siihen, että se ei noja yhteen ratkaisuun. Eli jos sulla on vain yksi suunnitelma vaikkapa sun varautumisessa. Niin jos se yksi suunnitelma pettää, niin sitten sä oletkin nopeasti tulassa. Votumispiiressä onkin sanota two is one, one is none. Eli tarkoittaa siis sitä, että jos sulla on yksi suunnitelma tai yksi kappale jotain varustetta, jos se pettää, sä olet tyhjän päällä, mutta jos sulla on vielä sen varakappale, niin silloin sulla on vielä kuitenkin olemassa vara suunnitelma alkuperässä suunnitelma pettämiselle. Ja peiss on vähän sama tässä suunnitelmassa. Eli nyt sulla on olemassa suunnitelmal, varasuunnitelma, ja sillä sitten vielä myöskin erilaisia varmuussuunnitelmia, joissa alkuperäinen suunnitelma pittää. Koska elämä on arvaatonta, jotakin voi tapahtumata, mitä ei ole kuvitellutkaan, tai sitten olosuhteet kasvatuvat niin, että se alkuperäinen suunnitelma ei enää voi vaan kannatella sua. Ni sulla täytyy olla päällekkäisiä varotumissuunnitelmia, joita sä selviät siitä hyvinkin haastavasta tilanteesta. Eli sulla on tämmöinen peismalli käytössä, niin sä vaan siirryt aina suunnitelmas seuraavaan kerrokseen, kun se edellinen pitää. Tämä turvaa selkeyttä, esimerkiksi jos on tämmöinen laajempi kriisi, sä tiedät aina, mikä se seuraava askel on. Samalla tämä peismaalli tulee myöskin varatumiseen tämmöisen järjestelmällisyyttä tässä ruveta vaikka suunnittelemaan varautumista, rakentamaan kotivaraa, niin se on hyvä miettiä siinä vaiheessa, että kuinka tämä palvelee sitä mun varatumisuunnitelmaa ja jos tämä pettää, niin onko mulla vara suunnitelma vielä sitten sille siinä vaiheessa. Hyvän esimerkkinä juuri tämä äsken käsittelemään me veden käsittely. Eli okei, sulla tulee hanavetta, sulla on pullovetta sitten myöskin varastossa. Mutta sitten jos se pulovesi loppuu vaikka esimerkiksi tai tulee joku muu ongelma, niin sitten sulla on vielä vaikka sitten se veden puhdistin sitten käytettävissä, mitä sä voit käyttää sitten sen luonnonveden puhdistamiseen. Eli paisimalli auttaa Suomen suunnittelemaan pidemmälistä sun varautumistasi vain sen seuraavan askeleen sijaan. Eli nyt sulla on paljon pidemmälle mietitty se sun varautumisketju, mitä sä voit tehdä, jos jotakin tapahtuu. Joten paisimalli on ehdottoman tärkeää ottaa mukaan joihin siinä suunnitteluvaiheessa. Eli mieti niitä sun omia varautumisia ja peilaan niitä tähän peismalliin. Onko sulla vain yksi suunnitelma siihumiseen? Löytyykö sulla vaikka jotain aukkoja suunnitelmasta vai oletko sä miettinyt sen varautumisen jo pidemmälle, tavallaan, että olet miettinyt sen taktisen ketyy vähän pidemmälle, että kuinka sä voit sitten varautua myöskin pidemmällä ajänteellä, jos jotakin tapahtuu. Ja tässä oikeastaan meillä oikeastaan tuleekin sitten se meidän tämän jaksoon viimeinen kysymys. Eli mikä osa varatumissuunnitelmaasi voisi kaivata kriittistä tarkastelua? Tämä oli turvahuone. Kiitos kuuntelusta seuraavaan kertaan.