2. Rekisteritutkimus lääkärin työssä

Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten rekisteritutkimus eli RWE tukee lääkärin päätöksentekoa arjen potilastyössä. Miten tosielämän data täydentää kliinistä tutkimusta ja auttaa ymmärtämään hoidon vaikuttavuutta esimerkiksi työkyvyn, sairauspoissaolojen ja hoitokäytäntöjen näkökulmasta? Jakso tarjoaa konkreettisia näkökulmia siihen, miten tutkimustieto muuttuu käytännön työkaluksi vastaanotolla.

Käypä hoito -suositus on kehitetty tarjoamaan luotettavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa ohjeistusta psoriaasin ja nivelpsoriaasin diagnostiikkaan ja hoitoon. Lue aiheesta lisää: www.tiedoksi.fi/Psoriaasin-ja-nivelpsoriaasin-oireiden-tunnistaminen-avain-ajoissa-aloitettuun-hoitoon

Tutustu suositukseen: https://www.kaypahoito.fi/khp00073

FI-DA-2600063 Maaliskuu 2026 

Transcript

SPEAKER_02 0:03

Tervetuloa tiedoksi podcastiin. Tällä tieto ei ole pelkkää dataa, vaan ymmärrystä, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä rakentamaan hyvinvointia ja luomaan kestävämpää tulevaisuutta. Sukella mukaan löytörkellä tiedon maailmaan.

SPEAKER_00 0:20

Tervetuloa kuuntelemaan UCB Suomen tuottama tiedosi podcastaria. Tässä jakassa keskityymme rekisteri eli RVE-tutkimuksen. Keskustelemme siitä, miksi rekisteritutkimuksia kannattaa tehdä ja mitä hyötyä niistä on arjen työssä lääkärille ja totta kai myös potilaille. Vieraana meillä on ihotautian erikoislääkäri tarjemmälköinen hussista sekä reumatologian erikoislääkäri Joonas Rautavaara Päijät Hämeen keskusairaalasta. Tervetuloa! Kiitos.

SPEAKER_03 0:47

Kiitoksia.

SPEAKER_00 0:48

Keskustellaan ihan aluksi siitä, että mikä rooli rekisteritutkimuksella terveydenhuollossa ylipäätään on. RVE-tutkimuksissaan hyödynnetään tosi elämäntietoa, jota saadaan esimerkiksi erilaisista virallisista terveydenhuollon rekistereistä. Myös muita aineiston perunetelmiä toki niissä hyödynnetään. Lääketietessä yleisesti puhutaan kliinisistä tutkimuksista paljon, ja nämä rekisteritutkimukset on lisänä tullut tähän näin. Miten sä näet näiden rekisteritutkimusten ja kliinisten tutkimusten erot ja hyödyt?

SPEAKER_01 1:20

Joo, kiitos tuon oikein hyvä kysymys. Kliinisillä lätutkimuksilla ja näillä RVE, eli reallife elävän elämän tutkimuksilla on itse asiassa aika paljonkin eroavaisuuksia ja ne toki täydentää toisiaan. Ehkä ensimmäinen ero, mikä tulee mieleen, on se, että näissä RV-tutkimuksissa yleensä paljon enemmän potilaita kuin kliinisiin lääketutkimuksia voidaan ottaa. Mikä ehkä yhtä tärkeää tai vielä tärkeämpää on se, että ne on valikoimattomia potilaita. Eli kaikki otetaan mukana, ketään ei jätetään ulkopuolelle. Tällä tavalla se heijastelee elämän elämän tilannetta ja kliinistä tilannetta sitten parhaiten. Nämä tutkimusasetelmat näissä RV-tutkimuksissa voi kuitenkin olla hyvinkin vaihtelevia ja itse asiassa aika maakohtaisia. Eli kaikki tutkimustulokset ei ole sovellettavissa muihin maihin. Niitä tutkimusasetelmiakin voi vähän kikkailla ja muutella ja vähän tarkoituksen mukaisesti parametreja niihin hakea. Mikä on myös tärkeä näissä RV-tutkimuksissa, niin mihin itse kiinnitän aina huomiota, on se, että minä ajankohtana se tieto on kerätty. Erityisesti tämä liittyy siihen, että mitä mahdollisia lääkeet on ollut lääkkeet on ollut mahdollista käyttää silloin, kun tämä tutkimus on tehty. Koska me tiedetään, että nämä lääkkeet on kehittynyt ja silloin iso merkitys näihin vaikkapa lääkeen vaihtamiseen tai melkein mihinkä tahansa tutkittavaan asiaan. Ja sitten voi ehkä myöskin sanoa, että näiden mun mielestä näiden RV-tutkimusten tulkitseminen on ehkä haasteellisempaa kuin kliinisten lääketutkimusten, jos on selkeä joukko määriteltyjä potilaita. Ja tietyt tutkimustulokset seuranta-aikaa on kaikille samaa RV-tutkimuksessa. Monesti on potilaita, joilla on vähän lyhempi seurantaikaa ja toisille vähän pidempiä. Siinä pitää vähän ekstrapoloidasti enemmän niitä tuloksia. Mutta kaiken kaikkiaan sanoisin, että nämä ehdottomasti täydentää toisiaan ja vastaa vähän erilaisiin kysymyksiin.

SPEAKER_03 3:28

Tuo, mitä Taria tuossa sanoi, voisin ehkä sanoa vielä, että sinä vaiheen tutkimuksissa keskeistä on se, että siellä on hyvin määritelty placevo ryhmä, eli ryhmä, joka saa lume hoitoa, jolloin voidaan hoitovastetta verrata eri tavalla kuin rekisteritutkimuksissa, jossa usein ei tällaista vertaisryhmää voidaan ottaa käyttöön, niin silloin niiden tulkinta, juuri niin kuin sanotarja, voi olla haastavampaa, että miten niitä tuloksia oikein lähdetään tulkitsemaan. Se, mikä erinomainen hyöty kuitenkin rekisteritutkimuksista on, niin voidaan ottaa semmoinen joukko potilaita tarkasteluun, mitä ei voida tutkia muuten kliin tutkimuksissa. Eli usein kliinsä vaihejen tutkimuksessa rajataan tietty ikäryhmä, tietty tautiaktiivisuus ja usein, varsinkin näitä poisulkevia tekijöitä on erilaiset sairaudet, raskaudet, muut tekijät, joita ei uskalleta tutkia sillä vielä kokeellisessa, ehkä myyntilvattomassa vaiheessa olevalla lääkkeellä. Mutta sitten tosiaelämässä meidän lääkärit ei me voida tehdä niin, että mietetään hoitamatta ne raskaana olevat. Ei me voida jättää hoitamatta niitä iäkkäitä, joilla on vaikea sairaus, vaan me uskotaan siihen kliinisen vaiheen tutkimukseen niin paljon nähdään ne haitat, että me voidaan ottaa se lääke käyttöön myös sellaiselle ryhmälle, joka ei ollut siinä kliinisen vaiheen tutkimuksessa mukana. Tätä dataa alkaa kertyä vuosien mittaan pitkään ja lopulta me saadaan siitä aika hyvä käsitys vaikka, että syövän sairastaneilla esimerkiksi tämä lääke näyttää olevan turvallinen, koska heille ei tule enempää syöpiä sen lääkinen aloituksen jälkeen kuin muuinkaan. Tai tätä on käytetty nyt yhteensä 10 000 raskaana olevalla ympäri maailmanrekistereissä ja nähdään, että epämuodostumia ei kehity, tai ehkä joskus kehittyy. Silloin me saadaan tietää, että tätä ei kannata käyttää tai kannattaa käyttää. Eli se rekisteritutkimus oleellisesti laajentaa sitä mahdollisten potilaiden hoitojoukkoa. Voida vaikea sitten, tai siinä menee yleensä rekisteritutkimuksessa paljon pidempiä aikaa. Ne päätyy esimerkiksi hoitosuosituksiin, mutta niitäkin voidaan lopulta käyttää hyväksi koko meidän hoitopolun suunnittelussa.

SPEAKER_00 5:28

Rekisteritutkimukset voivat paljastaa myös hoitokäytäntöjen erilaisia kipupisteitä. Esimerkiksi sairauslomaapäivien määrät voi kertoa siitä, että onko potilaille annettu hoito toimivaa ja vaikuttavaa. Miten käytännön työn kautta, oletteko näineet sellaisia rekisteritutkimuksia, jotka on tuoneet teille täysin yllättävää tietoa tai paljastanut jotakin uutta.

SPEAKER_03 5:50

Rekisteritutkimukset usein tuottavat uutta tietoa nimenomaan niistä potilaisryhmistä, joita ei voida voida kliinisessä laakin tutkimuksissa ottaa. Jos mennään vielä pois siitä sairaslomapäivien määrästä, niin tämmöisessä tehosta ja siedettävyysprofiilista erityisesti saadaan paljon tietoa. Mainitsina on ne syöpösairaudet alkuun. Nimenomaan rekisteritutkimukset oletaan avainasemassa siihen, että uskallamme nykyään käyttää niitä myös potilaille, joilla on ollut sairastettu pahanlaatuinen kasvaa esimerkiksi biologisia lääkkeitä tai perinteisiä lääkkeitä, joita on aikaisemmin pelätty. Toki se puoli rekisteritutkimuksista, mitä ei tässä vielä ehditty käydä läpi, on nimenomaan tämmöiset hoidon ulkopuoliset tekijät, mitä ei kliinisissä tutkimuksissa usein voidaan ottaa huomioon, eli nimenomaan sairastomatäivät, eläköitymiset, toimintakyky, mitt ehkä laajemmalla skaalalla työllistyminen asiat, jotka ei suoraan näy niissä kliinisen vaiheen tutkimuksissa samalla tavalla. Nämä ovat Suomessa erinomaisia rekistereitä, joita voidaan käyttää Kelan rekisterit. Eläköitymisestä ja nähdään samalla sairausaktiivisuutta ja käytettyjä lääkkeitä, niin sieltä tulee kyllä paljon meille hyödyllistä tietoa siitä, mitkä on ne tehokkaimmat hoito käytännöt. Omaan alan ja reumatologiaan liittyen kansallinen reumatekisteri esimerkiksi tuottaa hirveän hienoa tietoa siitä, että miten eri sairaanhoitopiiren väliset hoito käytännöt eroavat toisistaan. Sekin on semmoinen rekisteritutkimuksen puoli, mitä kliinisillä tutkimuksilla on hirveän vaikea todentaa. Sieltä itse asiassa me nähdään reumatologian puolelle hirveän hienosti se, että jollakin tietyillä alueilla käytetään tiettyjä lääkkeitä enemmän, niin siellä näyttää olevan ehkä vähemmän sairaslomia ja vähemmän eläköitymisiä. Vaikka oman alueeni päätän meissä tiedetään, että selkärinkareima potilailla on vaikka huomattavan vähän eläköitymistä. Voidaan verrata niin, että miten meidän hoitokäytännöt eroaa jostakin muista alueista. Tiedetään, että Keski-Suomen sairaanhoitopirin alueella käytetään huomattavan paljon pistettä metodreksaattia Neltreaman hoidossa, ja siellä näyttää alkuvaiheen hoitotulokset tulevan erinomaiset. Tämä on kyllä johtanut sellaisiin käytäntöihin, joka vaikka Niveltreamassa on johtanut siihen, että pistettävän Metotrexaatin käyttö on huomattavasti lisääntynyt viime vuosien aikana.

SPEAKER_00 8:09

Miten Tarija siellä ihopsorjain puolella, niin onko siellä vastaavia kokemuksia, että nämä rekisteritutkimus on paljastanut ehkä jotak sellaista, mikä on vaikuttanut myös sinne hoitokäytäntöihin.

SPEAKER_01 8:21

Joo, ja yleisellä tasolla, just Joona sanoikin, ihan erilaista dataa ja tietoa saadaan, mitä normaalissa kliinisessä työssä on mahdollista saada, koska kukaan ei oikeasti voi pitää kirjaa sairauslomista tai eläköitymisestä, että sen kaltaista numeerista tietoa ei kliinikoilla ole, vaikka me ollaan hyvässä mielestämme hyvässä käsityksessä hoitojen tehosta sinällään. Ehkä yllättävää on ollut se, että ihopsoriaatikotkin voivat joutua eläkkeelle, vaikka on perinteisesti ajateltu, että ihosairaudet toisin kuin nivelsairaudet, niin ovat sellaisia, joista ei pääse tai joudu eläkkeelle. Tämän kaltainen data on ihan semmoista, mikä on uudensortista. Niihin vaikuttaa tosi paljon nämä liitännissairaudet. Tiedetään, että ehkä kaksi kolmasosaa niistä poissaoloista johtukin liitännaissairauksista enemmänkin kuin itse siitä. Muutoin ei näissä ehkä hirveän isoja yllätyksiä näissä tutkimuksissa tulee. Joskus oikein mietinkin esimerkiksi sellaisia RV-tutkimuksia, jotka on tämmöisessä hoidossa pysymistutkimuksia, missä tutkitaan sitä, että kuinka kauan tai miten kullakin lääkkeellä potilas pysyy aloittamassaan hoidossa ennen kuin joutuu sen vaihtamaan tai lopettamaan, niin ne on kyllä ällistyttävän samankaltaisia kuin mitä se kliininen havainto työssä on.

SPEAKER_03 9:57

Se on todella hirveän lohduttavaa, jos me nähdään se, että se rekisteritutkimus tukee sitä kliinistä tutkimusta nimenomaan sen siedettävyysprofiilin ja tehon avulla usein nyt näyttää olevankin se, että sieltä harvoin näissä nimenomaan tehossa ja turvallisuusprofiilissa tai siedettävyysprofiilissa tulee mitään oleellisia yllätyksiä, mitkä hätkähdyttäisivät siinä pitkäaikaisessa ja se toisaalta kertoo siitä, että usein myös kliininen tutkimus on aika hyvin tehty.

SPEAKER_00 10:25

Joo, just näin. Keskustellaan hetki potilaan näkökulmasta, että jos ajatellaan, että rekisteritutkimus voi tarjota tietoa siitä, että millainen potilaan toimintakyky ja elämänlaatu sitten on, ja millainen hoidon vaikutus on työkykyyn esimerkiksi pitkällä aikavälillä. Miten potilaat viime kädessä hyötyä näistä rekisteritutkimuksen tiedoista?

SPEAKER_03 10:52

Kyllähän se auttaa meitä profiloimaan potilaita entistä paremmin se, että kelle potilaille, minkälainen lääke on mahdollista valita, että kliinsaihe tutkimuksissa on se rajattu joukko ja siellä ei välttämättä ole verroki lääkettä aina käytössä. Joskus voi olla, mutta siinäkin on sillä on kaksi vaihtoehtoa, josta valitaan. Rekisteritutkimuksessa voidaan ottaa esimerkiksi kaikki meidän olla biologiset lääkkeet, jotka ovat käytössä ja katsoa niiden eroja ja mahdollisesti tulevaisuudessa erotella niitä tekijöitä, jotka erottaa näitä lääkkeitä toisistaan ja ehkä löytää osuvin lääkekullekin. Kyllähän se rekisteriiden seuraaminen tuo potilalle myös turvaa. Yleensä sieltä rekistereistä nousee näitä yllättäviä haittoja tai varsinkin vakavia haittoja nousi hyvin nopeasti usein esiin, jos siellä olisi merkittävä altiste. Eli se, että seuraamme rekistereita, analysoimme niitä aktiivisesti ja toisaalta luemme niitä rekisteritutkimuksia, niin tuo sille potilalle myös sellaista hoidollisesti turvaa selvästi.

SPEAKER_01 11:55

Joo, ja vaikka rekisteritutkimukseen osallistuva potilashan ei sinällään ehkä ihan suoranaisesti hyödystä tutkimuksessa olemisesta. Ollaan keskusteltu, että potilasilla edes tiedä hänen tietoja on siinä tutkimuksessa eikä saa esimerkiksi vaikkapa ilmasta lääkettä tai erityisen tarkkaa seurantaa kliinisistä lääketutkimuksissa saa. Mutta kuitenkin potilaan ehkä tietoja voidaan kerätä huolellisemmin. Ja sitten niitä parametrejä ja asioita ja tarkkuita, potilas varmasti hyötyy pidempiaikaisesti ja myöhemmässä hänen hoidossaan niitä voidaan käyttää.

SPEAKER_03 12:33

Usein, jos lääkärikunta tietää, että tiettyjä asioita kerätään sinne rekisteriin, niin juuri, kun sanoit, niin se tietojen kirjaaminen saattaa olla systemaattisempaa, voidaan tehdä eri sairahoita samalla tavalla. Meillä voisi olla hyvin paljon enemmän kirjat hoito seurantakäytännöt sellaisissa tilanteissa, että emme sitä rekisteridataa tuottaisi. Tämä on erityisen ilmeistä kansallisissa tautirekistereissä, mitä meillä lakisäiteisestikin on vaikka syöpätautirekisterit ja selkärekisterit ja meillä reumarekisteri ja niin edespäin, jossa on määritetty tietyt parametrit, jotka jokaiselta sairahoitopiriltä tai jokasta yksiköstä kerätään, ja silloin se pakottaa meidät keräämään juuri ne tiedot potilaalta ja siitä tulee systemaattista, että se yksittäinenkin potila siitä pitkällä tähtäimellä voi saada hyötyä.

SPEAKER_00 13:23

Tuossa, Joonas, totesitkin aikaisemmin jo, että meillä on Suomessa kattavat terveydenhuollon rekisterit käytössä ja ihan kansainvälisestikin ymmärtääkseni näin on. Miten näette Suomen aseman kansainvälissä vertailussa, jos puhutaan rekisteritutkimusten hyödyntämisestä? Onko teillä siihen näkemystä?

SPEAKER_03 13:46

Suomessa on perinteisesti ollut hyvin kattavat rekisterit. Varsinkin aiemmin Suomi on ollut hyvinkin esillä rekisteritutkimuksessa ehkä viimeisen kuuden vuoden aikana vuodesta 2019 lähtien me nähdään vähän tällaista hiipumista suomalaisessa rekisteritutkimuksessa. Se osittain liittyy meidän toisiolakiin tietosuojaasetukseen ja sen soveltamiseen suomalaisessa ympäristössä. Toisillan ajatus oli hirvittävän hyvä. Eli kyseessä on laki, jonka tehtävä on määrittää sitä, miten potilastietoja voidaan rekisteritietoja voidaan käyttää jatkossa vaikka tieteelliseen tutkimukseen eteenpäin. Nykyinen laintulkinta on johtanut siihen, että lääkärinkunnan näkemyksen mukaan se tutkimuksen tekeminen on aika paljon tullut haasteellisemmaksi tällä hetkellä. Tänä keväänä lääkärilehden julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että valtaosa tutkimukseen osallistuneista tutkijoista, jotka suuri osa oli dosenttia ja professoreita kokee, että rekisteritutkimus on oleellisesti hankaloitunut. Noin 40 prosenttia sanoa, että esimerkiksi kansainväliset yhteistyössäprojektit on täysin estyneet tämän nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Ja vaikka kansallisissa rekistereissä on niin, että 63 prosenttia kertoo, että heillä on oleellisesti hidastunut se tutkimuksen teko ja vaikeutunut näissä kansallisissa yhteistyöprojekteissa. 40 prosenttia vastaisin tutkimus on jäänyt kokonaan kesken tämän toisiolain vuoksi. Ja 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että todennäköisesti heidän julkaisumäärät tulee oleellisesti vähenemään seuraavan 3-5 vuoden kuluessa tämän uuden toisiolain vuoksi. Tästä ollaan kyllä lääkärikunnossa hyvin huolissaan. Ja nyth toisiallakin on uudella lausuntokierroksella ja siihen ehkä ollaan tekemässä muutoksia, joita toivottavasti tulee. Tämä on vähän huolestuttavaa sikäli, että tämmöinen samanlainen kyselytutkimus tehtiin vuonna 2021, jolloin 40 prosenttia vastaajista sanoi, että tämä kansallinen yhteistyö on esimerkiksi hankaloitunut. Sitä luvattiin silloin kehittää ja kolme vuotta myöhemmin tehtiin sama kyselyutkimus, jolloin se prosenttiosuus oli noussut 40 yli 60 prosenttiin. Eli tilanne on vayt koko ajan hankalammaksi. Tässä tarvitaan varmasti sellaista hyvää kansallista yhteistyötä lainsäätäjien ja tietosuojan valtuutetun. Ja tutkimusta tekevien yksiköiden kesken niin, että suomalainen rekisteritutkimus saadaan taas kukoistukseen, koska nyt näyttää tällä hetkellä vähän huolestuttavalta kokonaisuudessaan. Kyse ei ole pelkästään siitä, että mistä tämä johtuu, niin monesti on niin, että tämä uusi tosiallakin on tehnyt tutkimus lukkien käsittelystä hommattavasti hitaampaa. Keskimäärin on kuusi kuukautta on ne tutkimuslupien saaminen hidastunut tämän prosessin myötä ja keskimäärin on puolet vastaajista kertoa, että vähintään 5000 tai euroa on tullut lisäkustannuksia sitten tämän uuden systeemin muon. Tietetään, että suurin osa vaikka lääkäritutkiosta tekee sitä vapaa-ajallaan työpäivän ohella pienillä apurahoilla ja apurahansaanti on samalla vaikeutunut, kun apurahoja on valtion tasolta vähemmän saatavilla, niin silloin se tulisi omasta bussista maksettavaksi ja useat ajattelevat, että se ei ole välttämättä sen väärin. Meillä on valtavan hinnot rekisterit, joita voitaisiin yhdistellä, josta voitaisiin saada hirveän hinoa tietoa ulos. Mutta tällä hetkellä se niiden tietojen käyttö on kyllä kovin haastava.

SPEAKER_01 17:15

Joo, preisiis näin. Siitä on tullut liian hidasta ja liian kallista. Itse on ollut mukana kahdessa, josta tuli julkaisu tämmöinen RV-tkimus viimeisen kolmen neljän vuoden aikana ja toisaalta kaksi, jotka haudattiin. Ne oli jo aika pitkällä ne suunnitelmat, mutta todettiin, että lähinnä kustannuspaine oli se, jokaisti niiden etenemiseen. Ja tähän tietenkään ei ollut kenenkään tahtotila. Tässä on vähän vahingossa jouduttu tähän tilanteeseen. Mutta varmasti se voidaan muuttaa tai se täytyy muuttui.

SPEAKER_03 17:55

Ajatushan on tosi hyvä. On tärkeää suojata potilaiden yksityisyyttä ja heidän terveystietojaan ja samalla saada eri rekisterit yhdisteltyä, mutta ehkä se toteutus ei ole mennyt lainsäädäntöon ajatellut ja muut mukana olet ovat ajatelleet, että tässä juuri tässä kyseisessä tutkimuksessa, jota tältä vuodelta referoinin vaan 15 prosenttia vastaajista katso, että tietosuoja on parantunut, eli sikälikään ei välttämättä saatu ihan optimaalista tulosta.

SPEAKER_00 18:21

Todella hyviä pointteja tähän RVE-tutkimuksen toteuttamiseen. Kuten tästä keskustelusta kävi ilmi, niin RVE-tutkimukset ovat merkittäviä terveydenhuollossa. Toivotan, että myöskin tulevaisuudessa niitä pystytään tekemään joustavasti niin, että potilaatkin niistä viime kädessä saavat hyödyn irti. Kiitoksia Tarja ja Joonas.